Hyvinvointi
Johtaminen
Koulutus
Valmennus
Yrityskulttuuri

NÄKÖKULMA

Kestotilauksessa: kuuntelevat korvat!

Kirjoittaja: Saara Remes

Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki.

Konfliktien ennaltaehkäisy työpaikalla on vähän kuin auton huolto – natinat ja merkkivalot on huomioitava päivittäin ja kun sen tekee, välttyy monelta murheelta.

Resepti on sinänsä yksinkertainen: kun työpaikalla kuuluu natinaa, sitä kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Ihan kuin autossakin, jokaisesta naksahduksesta ei tarvitse heti huolestua, mutta jos sama paikka natisee toistuvasti, on jo syytä selvittää mistä on kyse.

Herkät korvat ja niillä kuuntelu ovat kullan arvoiset niin autoillessa kuin työpaikan ilmapiiriä tarkkaillessa. Yksittäiset negatiiviset kommentit leviävät helposti ja lähtevät sävyttämään koko organisaation tunneilmapiiriä. Vaikutukset saattavat olla dramaattiset.

Miettipä hetkinen vaikka omaa kokemustasi, kun olet itse ollut esimerkiksi ahdistunut jostakin: ajatus jumittaa ja märehtii ongelmissa vain syventäen niitä. Tai kollegasi ollessa pettynyt ja surullinen hän kyseenalaistaa ja epäilee lähes kaikkea. Eikä silloin mikään faktoihin vetoaminen auta!

Organisaatioiden tunneilmapiiriin liittyvät tutkimukset kertovat selkeää viestiä ilmapiirin tärkeydestä menestyksen yhtenä osatekijänä. Psykologinen turvallisuus on yksiselitteisesti menestyvien tiimien tunnuspiirre. Organisaation ilmapiirin katsotaan selittävän noin 20-30% liiketaloudellisesta tuloksesta. Harvard Business Review -julkaisussa esitettyjen tutkimusten mukaan luottamuksellisessa ilmapiirissä koetaan 74 % vähemmän stressiä ja niissä esiintyi 40 % vähemmän työuupumusta (Zak, P.J. 2019). Lisäksi on itsestään selvää, mitä hyvän fiiliksen ja työntekijöistään välittävän työpaikan maine merkitsee työnantajakuvalle kilpailtaessa työmarkkinoiden parhaista osaajista.

Sovittelijan silmin tilanteita katsovana olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että yksi parhaista panostuksista hyvän ilmapiriin rakentamiseksi on kuuntelevien korvien kasvattaminen.

Arjessa tämä tarkoittaa yksinkertaisesti aitoa ihmisen kohtaamista ja kuuntelua. Kun todella kuuntelet, haluat ymmärtää paremmin toisen ihmisen näkökulmaa tai kokemusta. Kuulostaa helpolta, mutta saattaa todellisuudessa olla yllättävän haastava rasti. Varsinkin silloin, kun itse olet kuormittunut, olet eri mieltä tai omat tunteesi kuohuvat.

Kun sovittelen konflikteja, avaan uudelleen keskusteluyhteyden osapuolten kesken –autan heitä kuuntelemaan ja kuulemaan toisiaan aivan uudella tavalla. Erityisesti niissä faktapohjaisilta näyttävissä tilanteissa, jotka jumittavat, ratkaisun avaimet löytyvätkin aina syvemmältä inhimillisistä tekijöistä. Keskustelujen fokus on siirrettävä tapahtumien herättämiin tunteisiin ja niiden taustalla oleviin tarpeisiin. Mitä osapuolet olisivat itse asiassa toivoneet kyseisenä hetkenä tai kaipaavat nyt?

Parhaina hetkinä noissa keskusteluissa koen suurta myötäylpeyttä asiakkaitteni tahdosta, taidoista ja oivalluksista.

Jotain melkeinpä maagista tapahtuu, kun ihminen kokee tulleensa aidosti kuulluksi ja ymmärretyksi oman kokemuksensa kanssa. Vasta tämän jälkeen hän kykenee kuuntelemaan toisen näkökulmaa ja asettumaan hänen asemaansa.

Tämä puolestaan taas on edellytys luottamuksen rakentumiselle ihmisten välille, mikä taas rakentaa psykologista turvallisuutta. Tämä taas mahdollistaa aivojemme kapasiteetin paremman hyödyntämisen – mm. kyvyn ajatella joustavasti, laaja-alaisesti ja tilannetajuisesti.

Nyt 2020-luvulla taito käydä haastavia keskusteluja ja olla rakentavasti eri mieltä ovat vahvasti työelämässä menestymisen ytimessä. Keskusteluälykkyys ja kuuntelun taidot ovat tärkeitä kaikille, mutta avaintaito se on esimiehille ja johtajille.

Teksti: Saara Remes
Kuva: Simo Pirskanen

Lisätietoa aiheesta:

saararemes.fi

sovunrakentajat.fi

Julkaistu: 03/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.