Hyvinvointi
Johtaminen
Koulutus
Tiimit
Valmennus
Yrityskulttuuri

Kaikki samassa veneessä

Eckerö Line panosti koko henkilöstön resilienssikoulutukseen

Lisää resilienssiä kaivataan maalla ja merellä. Näin pohdittiin Eckerö Linella pari vuotta sitten kun päätettiin kouluttaa koko henkilökunta. Koulutuksissa etsitään avaimia siihen, miten tunnistetaan osaamisen ydin ja pulmakohdat, uudistetaan kehittämiskäytäntöjä ja saadaan kokonaisuudet paremmin hallintaan.

Ennakoimalla tilanteita - ja joustamalla tarpeen mukaan - työyhteisö voi päästä entistä parempiin tuloksiin: yhteen puhaltamisen henki vahvistuu ja asiakaspalveluun tulee uutta terää. Resilienttiin asenteeseen kuuluu myös se, että välillä pysähdytään yhdessä pohtimaan vahvuuksia ja rakentamaan ratkaisuja osaksi isoa kuvaa.

Culture Manager Minna Johansson kertoo, että resilienssikoulutukset ovat osa suurempaa muutosta Eckerö Linella. Vuonna 2016 alkoi työ strategian ja arvojen uudistamiseksi ja seuraavana vuonna tuli valmista: Eckerö Line haluaa olla ”Itämeren paras työpaikka”, jonka keskeiset arvot ovat työn ilo, tekemisen reiluus ja eteenpäin katsova asenne.

Arvot ankkurina

Johanssonin mukaan resilienssikoulutus koko henkilökunnalle tuntui sellaiselta teemalta, joka resonoi hyvin vahvasti arvojen kanssa.

”Lähdimme arvopohjaisesti liikkeelle ja halusimme keskittyä resilienssin ohella yrityskulttuuriin ja tuoda hyvää osaamistamme ja fiilistä framille.”

Aikaisemmissa koulutuksissa oli pureuduttu mm. operatiiviseen esimiestyöhön ja talousasioihin - ja esimerkiksi varhaisen välittämisen mallit olivat yrityksessä jo hyvin toiminnassa. ”Katsoimme että ne perusasiat ovat meillä aika hyvin hanskassa ja nyt voisimme lähteä vahvistamaan kaikkea sitä hyvää, mitä meillä työyhteisössä on”, Johansson kuvailee.

Resilienssikoulutus koskettaa kaikkia 400 eckerölaisia - eli 250 laivatyöntekijän lisäksi myös Helsingin (100 henkeä) ja Tallinnan (50 henkeä) konttorien työntekijät osallistuvat koulutuksiin, jotka toteutetaan etupäässä digivalmennuksena.

”Digivalmennus sopii meille hyvin, koska porukkaa on niin paljon eri paikoissa ja esimerkiksi työvuorot asettavat omat haasteensa”, Johansson kuvailee. Resilienssi, sen tunnistaminen ja vahvistaminen, on koulutuksen pääteemana, mutta myös esimerkiksi sisäisen motivaation tärkeys ja oman suorituksen johtaminen ovat tärkeitä asioita valmennuksissa.

Laiva on lastattu odotuksilla

Resilienssikouluttajana toimi Saara Remes Sovunrakentajat Oy:stä. Hän muistuttaa, että työskentely laivalla asettaa omat reunaehtonsa kaikelle toiminnalle: laivahenkilökunnalta vaaditaan erityistä mielen joustavuutta ja kykyä reagoida haastavissakin olosuhteissa ammatillisesti. Joustavalla mielellä on kapasiteettia käsitellä vastoinkäymisiä, ongelmia tai jatkuvia muutoksia sekä selvitä niistä entistäkin vahvempana.

”Omien tunteiden onnistunut johtaminen nousee tällaisessa tilanteessa isoon rooliin ja tässä muun muassa oman persoonallisuuden tunnistaminen ja resilienssin vahvistaminen voivat auttaa”, tietää Remes, joka on tehnyt Eckerö Linen kanssa yhteistyötä jo parin vuoden ajan.

Mutta miten sitten toteutetaan koulutus koko organisaatiolle, kun ”samassa veneessä” ovat niin johto, esimiehet kuin henkilöstökin? - Remes kiittelee eckerölaisia erinomaisesta asenteesta ja rohkeudesta haastaa itseään.

”Koulutuksen aikana on tullut esiin aivan mahtavia yhteisiä oivalluksia, konkreettisia tekoja ja henkilökohtaisia kehitystarinoita. Sitoutuminen ja hyvä tekemisen pöhinä on ollut kertakaikkisen upeaa”, Remes toteaa valmennuksista, jotka jatkuvat vielä tänä vuonna.

Hyvä työkaveruus kannattelee myrskyssä

Vuoden mittaan opittiin tekemään asioita omien vahvuuksien kautta ja huomioimaan sekä omat että toisten- pienet ja isot - onnistumiset. ”Kun huomaa, että saa asioita tehtyä, voi auttaa toisia ja kun siitä saa vielä kiitosta kollegoilta tai asiakkailta, jaksaa kiireistäkin päivää”, Remes summailee.

Kollegiaalisuus on tärkeä osa laivaelämää - ja sitä tulee vahvistaa kaikin keinoin. Erityisen tärkeää työkaverin tuki on silloin, kun on itsellä huono päivä tai siviilielämässä on vastoinkäymisiä.

”Ihminen saattaa olla joskus ihan lukossa itsensä kanssa, eikä osaa sanoittaa niitä tunteita, jotka puskevat pintaan. Työpaikalla tämä saattaa näkyä muille kohtuuttoman kiihkeinä reaktioina ’pikku asioihin’ tai vastakohtaisesti passiivisuutena ja kyvyttömyytenä tarttua toimeen. Tällöin parasta työkaveruutta on kuunnella”, tietää Remes.

Laivatyössä ”mielen ankeuttajiin” kuuluu esimerkiksi jatkuva kiireen tuntu, jolloin vaikuttaa herkästi, että mikään ei riitä, vaikka kuinka juoksisi hiki hatussa. ”Tällöin on hyvä etsiä juurisyitä ja eliminoida niitä aikasyöppöjä, jotka vaikeuttavat ajanhallintaa - ja oppia priorisoimaan tehokkaasti.”

Remes lisää, että on hyvin inhimillistä ajatella jostain ei-mieluisasta tehtävästä, että ’teen sen sitten huomenna’, mutta tätä ajattelumallia meidän kaikkien kannattaa varoa. ”Tekemättömät työt kasautuvat ja kuormittavat mieltä. Sadan prosentin takuulla”, hän nauraa.

Pintaa syvemmälle

Eckerö Linen pitkäjänteinen työ yrityskulttuurin ja johtamisen kehittämiseksi tunnustettiin myös vuoden 2018 Great Place to Work ­tutkimuksessa. Eckerö Linen Trust Index ­tulos nousi edellisvuodesta lähes kymmenen pistettä - ja uuden tuloksen myötä Eckerö Line nousi Great Place to Work ­sertifioitujen työnantajien joukkoon.

”Olemme olleet mukana vuosina 2016, 2017 ja 2018. Nyt Trust Index ­tuloksemme oli 71, kun se edellisenä vuonna tulos oli 63”, valottaa Minna Johansson. Tutkimuksessa tasaarvo nousi osa-­alueeksi, jolla Eckerö Line sai erityisen hyvät pisteet. Johansson näkee, että solidaarinen ”laivahenki” näkyy tuloksissa.

”Moni eckerölainen kokee, että meillä on vahva yhteishenki - ja jokainen saa olla oma itsensä. Tasa-­arvo ja tasavertaisuus muutenkin ovat meillä hyvällä tolalla”, hän toteaa.

”Yksi valmennusten tuoma ”helmi” liittyy parantuneeseen itsetuntemukseen”, Saara Remes toteaa.

”Kun käsitys itsestä - niin omista vahvuuksista kuin tsemppausta vaativista piirteistä - ovat tasapainossa sen kanssa, mitä tehtäväni edellyttää tai miten muut ihmiset käyttäytymiseni kokevat, luotaamme työyhteisön jäsenenä olemista ja johtamista jo paljon pintaa syvemmältä.”

”Nyrkkisääntönä on, että ensin pitää oppia tunnistamaan omia tunteita ja johtamaan itseään, vasta sen jälkeen pystyy niitä tunnistamaan ja johtamaan muissa”, Remes lisää.

Kulttuuritiimi varmistaa viestin perillemenon

Eckerö Linen yrityskulttuuria kehitetään mm. kulttuuritiimin avulla. ”Työryhmän toimintaan osallistuu henkilöstöä eri puolilta yhtiötä”, kertoo Minna Johansson.

”Kulttuuritiimissä on tällä hetkellä 18 henkilöä. Sekä laiva, Helsinki että Tallinna ovat edustettuna tiimissä ja samaten edustajia on johtoryhmästä, lähiesimiehistä, asiantuntijoista ja suorittavan työn tekijöistä”, Johansson listaa.

Kulttuuritiimin työ on auttanut tunnistamaan erilaisia kehityskohteita ja rakentamaan toimivampaa sisäistä viestintää. Kulttuuritiimi kokoontuu noin kerran kuukaudessa puimaan tiettyä ajankohtaista teemaa - jonka jälkeen tiimin jäsenet jalkautuvat kentälle ”kulttuurilähettiläinä”, jotka vievät viestiä eteenpäin.

”Näin vältämme tilanteen, jossa kaikki viisaus tulee ylhäältäpäin annettuna - kulttuuritiimin kautta kaikilla on parempi mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa asioihin.”

Resilientit yksilöt ja tiimit ovat vahvoja

Minna Johansson ja Saara Remes ovat yhtä mieltä siitä, että vahva kulttuuri auttaa ratkaisemaan ongelmia työpaikalla ja asiakasrajapinnassa

”Yhteistä on se, että ihminen pitää aina kohdata ihmisenä”, Remes toteaa ja muistuttaa, että esimerkiksi kiukkuinen asiakas tai työkaveri ei puhku raivoa huvikseen.

”Kun meillä on taitoja kuulla sen raivon takana olevia todellisia tarpeita, mahdollisuutemme löytää toimivia ratkaisuja paranee huikeasti”, Remes toteaa.

Johansson on samoilla linjoilla:

”Resilienssiä vahvistamalla saamme lisää virtaa sekä työyhteisön ongelmien ratkomiseen että asiakaspalveluun.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 05/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.