Hyvinvointi
Koulutus

BLOGI

Kv-osaaja osaksi työyhteisöä

Kirjoittaja: Virpi Moilanen

Nykyisin puhutaan paljon moninaisuudesta ja moninaisesta työyhteisöstä. Mutta mikä ihmeen moninaisuus? Mitä merkitystä moninaisuuden huomioimisella on työyhteisön hyvinvoinnin kannalta? Mitä moninaisuuden tukeminen ja yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa esimerkiksi Suomessa työskentelevien kansainvälisten osaajien kannalta?

Moninaisuus koskee meitä kaikkia

Moninaisuus rakentuu useista eri asioista, joista ulkoisia eli näkyviä tekijöitä ovat esimerkiksi etninen ja kulttuurinen tausta, sukupuoli, ikä ja ulkonäkö. Näkyvien tekijöiden lisäksi on tekijöitä, joita ei yleensä voida ulkopuolisesti havaita, kuten seksuaalinen suuntautuminen, sosiaalinen tausta, koulutus, arvomaailma, uskonto, poliittiset näkemykset sekä erilaiset ideologiat ja vakaumukset.

Moninaisuus työyhteisössä tarkoittaa työntekijöiden ja heidän eroavuuksiensa muodostamaa kokonaisuutta, jossa merkittävässä osassa ovat myös työntekijöiden erilainen koulutustausta, työkokemus, taidot sekä tavat tehdä työtä. On tärkeää oivaltaa, että me kaikki olemme moninaisia eikä vain hän, jonka koen itsestäni erilaiseksi (Paavola, 2021). Samassa työyhteisössä on siis vain moninaisia jäseniä. Tarkastellessamme muita täytyisi tarkastella myös itseämme ja toimintaamme: Olen osa tätä työyhteisöä; millä tavalla minä voin tukea tässä työyhteisössä moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta? Monikulttuurisessa työyhteisössä yhdenvertaisuus ei toteudu kieli- ja kulttuuritaustaltaan erilaisten työntekijöiden kohdalla, koska he eivät yleensä ymmärrä valtakulttuurin kieltä tai hallitse kaikkia työelämän kirjoitettuja tai kirjoittamattomia sääntöjä.

Ymmärtäminen on hopeaa, teot kultaa

Moninaisuuden johtaminen edellyttää esimieheltä ihmistuntemuksen lisäksi yhteisöllisyyden vahvistamista ja erityisesti työyhteisöön liittymisen ja osallisuuden tukemista. Työyhteisön jäseniltä moninaisuuden hyväksyminen edellyttää sen ymmärtämistä, kykyä uuden tiedon vastaanottamiseen sekä avoimuutta. Moninaisessa yhteisössä kaikki sen jäsenet nähdään erilaisina, erilaisuutta arvostetaan ja kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti.

On tärkeää huomata, mitä hyvää omassa työyhteisössä jo tehdään moninaisuuden huomioimisessa. Yhtä oleellista on tiedostaa kehittämiskohteet, joihin paneutumalla ei taata pelkästään kv-osaajan, vaan koko työyhteisön hyvinvointi. Ymmärretäänkö työpaikalla valtakulttuurin kielen oppimisen merkitys muualta tulleille? Kielen osittainenkin hallinta lisää osallisuuden ja oman elämän hallinnan tunnetta. Kielen opettamiseen ja oppimiseen työpaikalla voi valmentautua, samoin kuin selkeään perehdytykseen. Tämä kaikki on osa maahanmuuttajan kotoutumista, ja parhaimmillaan siihen panostaminen sitouttaa kv-osaajan niin työnantajaan kuin alueeseen, jossa hän elää ja työskentelee, tehden hänestä moninaisen yhteisönsä yhdenvertaisen jäsenen.

Lataa maksuton ”Vinkkejä toimivaan monikulttuuriseen työyhteisöön” -opas täältä

Virpi Moilanen
Virpi Moilanen on toiminut maahanmuuttoon liittyvien koulutusten suunnittelijana ja kouluttajana vuodesta 2006. Hän on ollut kehittämässä työpaikalla toteutettavaa suomen kielen valmennusta useissa hankkeissa ja valmentanut kansainvälisiä työyhteisöjä kielivalmennuksen ohessa. Suomi on kv-työntekijöiden mielestä vetovoimainen maa, jossa työtekijöiden pitovoimaan pitää kuitenkin panostaa. Kansainvälisyyteen liittyvät koulutuksemme ja kielivalmennus ovat kv-osaajien ja kv-työyhteisön valmennusta, jonka tuloksena kv-osaajat haluavat jäädä työyhteisöönsä ja Suomeen.

Kieli- ja työyhteisövalmennus

Moninaistuva työyhteisö - kansainvälinen osaaja osaksi tiimiä

Asiakasviestintä kuntoon

International Business and Marketing // EMBA

Julkaistu: 08/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.