Hyvinvointi
Johtaminen
Koulutus
Tiimit
Valmennus
Yrityskulttuuri

Sopua johtamalla läpimurtoon työpaikalla

Suorituksen johtamisen ja työyhteisön konfliktinhallinnan dosentti Pia Lappalainen uskoo, että työyhteisösovittelu on tehokas interventio tilanteessa, jossa työpaikan vuorovaikutusongelmat uhkaavat henkilöstön motivaation lisäksi jo työterveyttäkin.

Kuuden vuoden aikana noin 50 tapausta sovitellut Lappalainen toteaa, että työyhteisösovittelu on matalan kynnyksen työkalu, joka oikein johdettuna tuo nopean avun - ja saattaa kehittää työyhteisön toimintaa jopa lähtötilannetta paremmaksi.

”Yleensä ajatellaan, että kun ristiriidat ratkaistaan, saadaan tuottavuus palautettua sille tasolle, missä se oli ennen ongelmia. Usein kuitenkin käy niin, että sovitteluprosessi paljastaa ihmisissä piileviä resursseja, joiden ansiosta tuottavuus nouseekin paljon perustasoa korkeammalle”, hän tietää.

Lappalainen on monesti nähnyt omin silmin ”ahaahetken”, joka muuttaa kaiken. Tällöin sovitteluun osallistuva henkilö alkaa tarkastella tilannetta uusin silmin ja tapahtuu todellinen transformaatio.

”Tällainen läpimurto kannustaa henkilökohtaiseen kasvuun, mikä heijastuu liki väistämättä myös tuottavuuteen.”

Muutos vie mukanaan
Lappalaisen mukaan ahaa-elämys on sitä dramaattisempi, mitä enemmän henkilö on ajatellut, että organisaation kulttuuri on kiveen kirjoitettu, eikä mitään voi tai kannata yrittää muuttaa. Alistuva asenne saa kyytiä siinä silmänräpäyksessä, kun ihminen alkaa nähdä ympärillään mahdollisuuksia muutokseen.

Helppoa ei valaistumisen saavuttaminen silti ole. Lappalainen myöntää, että ihmissuhdeongelmien ratkominen avoimesti voi tuntua ylitsepääsemättömän kuormittavalta.

”Sovitteluun osallistujat arastelevat etukäteen omia reaktioitaan, muiden suhtautumista ja mahdollisia seuraamuksia. Heille palkitsevinta onkin sitten huomata prosessin aikana, että rohkea osallistuminen lisää dialogia ja syventää ihmissuhteita”, Lappalainen toteaa ja rohkaisee osapuolia laittamaan itsensä likoon, vaikka välillä hirvittääkin. ”Loppupeleissä se palvelee kaikkia.”

Johda sovintoa!
Lappalainen on paitsi työyhteisösovittelija myös aihepiirin tutkija, jonka väitöskirjassa valotettiin esimiehen tunneälyn osa-alueiden ja persoonallisuuden piirteiden suhdetta hyväksi koettuun johtamiseen. Hän kertoo, että kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa puhutaan ”restoratiivisesta johtamisesta”, jonka hän kääntäisi "sovun johtamiseksi".

”Näemme nyt kehityksen, jossa sovittelu tulee koko ajan enemmän kasvun äärelle. Ennen sovittelun pääpointtina oli saada aikaan sopimus osapuolten välille, mutta nyt huomioidaan myös ne henkilökohtaiset asiat ja kokemukset, joita prosessi antaa.”

Lappalainen uskoo tutkimuksia, joiden mukaan Suomessa esiintyy huomattavan paljon konflikteja työpaikalla - mutta ei hän pidä sitä yksin negatiivisena asiana. Kun kissa nostetaan pöydälle, asiat pystytään puhumaan halki - eivätkä tunteet jää turhaan tulehtumaan.

”Sovittelun määrä on meillä nousussa ja sama trendi varmasti jatkuu”, hän uskoo.

Erilaisia & arvokkaita
Lisääntynyt diversiteetti työpaikoilla saa aikaan sen, että toisinaan ihmisten välillä kipinöi - mutta ”peruskonfliktin kaava” on sama kuin aina ennenkin:

”Juurisyynä vaikuttaisi usein olevan joku väärinkäsitys, mutta kun mennään siitä vielä syvemmälle, huomataan että konfliktin synnyttää ja sitä ruokkivat ihmisten persoonallisuuksien erot.”

Persoonallisuuksien eroja Lappalainen ei tietenkään halua nähdä jarruna, vaan rikkautena: kun erilaisia ihmisiä ”törmäytetään” positiivisessa ilmapiirissä, jossa kaikkia kuunnellaan ja arvostetaan, se on valtava vahvuus koko organisaatiolle.

Jahka näitä ”törmäyksiä” opitaan ottamaan vastaan ilman, että defenssit nousevat pystyyn, mahdollisuus kasvuun on raju. ”Konfliktinratkaisulla voidaan vähentää ihmisten tarvetta puolustautua. He oppivat ottamaan vastaan korjaavaa palautetta, kasvavat ja kehittyvät”, uskoo Lappalainen.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 05/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.