Rekrytointi
Yrityskulttuuri

BLOGI

Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä

Kirjoittaja: Pia Klemetti

Jokaisella pitäisi olla puskurityö: harrastus tai sivutyö, josta voi tehdä uuden työn tai lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Jos puskurityö on tekijälleen ura- ja taloudellista riskiä hajauttava plan B, työnantajalle se on joustava tapa hankkia osaamista, näkemystä ja käsipareja (tässä työvoimaa). Se on olennainen osa joustavaa resurssointia erityisesti tilanteissa, joissa työpanoksen tarve on osa-aikainen tai satunnainen, ja joissa näkyvyys tilausputkeen on lyhyt.

Joustavuuden lisäksi puskurityön etu on, ettet maksa turhasta. Ostat työaikaa vain todellisen tarpeen verran ja voit käyttää ylitsejäävät eurot johonkin muuhun. Täytät siis tarvetta, et jonkun työviikkoa. Toiseksi, koulutat henkilöstöäsi ilmaiseksi. Kun työntekijäsi ovat osa muita yrityksiä ja työyhteisöjä, heidän osaamisensa ja verkostonsa monipuolistuvat. Saat väistämättä uutta kokemusta ja näkemystä yritykseesi. Kolmanneksi, parannat työnantajakuvaasi, mikä helpottaa rekrytointia ja vähentää mahdollisesti kallista työpaikkahyppelyä.

Hanki työvoimaa todelliseen tarpeeseen

Kun tarvitset työvoimaa, hankit sitä palkkaamalla, kouluttamalla tai ostamalla. Palkkaaminen voi olla kallista varsinkin pk-yrityksille - puhumattakaan vähentämisestä, mikä on usein henkisesti raskasta ja työnantajakuvan kannalta ongelmallista, vaikka sijoittajat siitä yleensä innostuvatkin. Jos tarve on satunnainen, osa-aikainen tai kevyen usvan peitossa, voi olla järkevää palkata osa-aikainen tekijä tai ostaa apua ulkopuolelta. Tämä voi olla jonkun puskurityö. Otathan näissä päätöksissäsi huomioon paitsi lainsäädännön, myös henkilöstösuunnitelmat ja yt-elimissä neuvotellut sopimukset.

Kustannusnäkökulmasta työvoiman hankintatapa riippuu sen saatavuudesta ja laadusta, sekä tarpeesi pituudesta. Harvinainen osaaminen on kallista, yleinen edullisempaa. Pitkä tarve kannattaa tyydyttää palkkaamalla, lyhyt ostamalla. Syväosaajat ovat generalisteja kalliimpia. Varsin karkeasti jaotellen. Osta siis todellisen tarpeesi mukaisesti ja käytä puskurityötä osana resurssointia – voit valmistautua siihen esimerkiksi neuvottelemalla siitä yrityksen yhteistoiminnassa, huomioimalla sen resurssointisuunnitelmassa ja -budjetissa, varmistamalla työsopimuspohjien lainvoimaisuuden, tarkistamalla yrityksesi etupolitiikan, kouluttamalla johtoa ja HR:ää, ja avoimuuden kautta tuomalla sen luonnolliseksi osaksi yrityksen toimintakulttuuria.

Kilpailukiellon sweet & sour

Lainsäädännön näkökulmasta puskurityöskentelyä rajaa kilpailevan toiminnan kielto. Se estää työntekijääsi harjoittamasta yrityksesi liiketoiminnan kanssa kilpailevaa toimintaa. Ennen kuin kuitenkaan suunnittelet sivutoimilupien täyskieltoa, haastaan sinut analysoimaan puskurityön hyötyjä yrityksellesi. Kielto on toki lain- ja joskus myös asianmukainen, mutta avoin mieli ja keskustelu ovat varmasti tervetulleita. Jos murehdit työntekijäsi sitoutumista tai menettämistä, voithan pyrkiä olemaan niin houkutteleva työnantaja, ettei hän pyri kääntämään puskurityötään päätyökseen.

Tekijöilleen puskurityöskentelyn edut ovat seuraavat: vapaus ja joustavuus, vaihtoehdot ja monipuolisuus, taloudellinen mielenrauha, ammatillinen kasvu, osaamisen kehittyminen, työmarkkina-arvon kasvu, uskottavuus, säästämisen ja sijoittamisen mahdollistuminen, töiden ristiinvirittyminen/tukeminen, merkityksellisyys, motivaatio ja voimaantuminen, yhteisöllisyys, ammatillisen profiilin ja vahvuuksien kirkastuminen, sekä kasvavat verkostot. Näistä syistä sinunkin työntekijäsi mahdollisesti haluavat työskennellä osan viikkoa yrityksessäsi ja osan jossakin muualla – ja näistä samoista syistä sinun ja yrityksesi tulisi pyrkiä se mahdollistamaan.

Kirjoittaja:
Pia Klemetti on HR-ammattilainen, uravalmentaja, yrittäjä ja Puskurityö-kirjan kirjoittaja, jonka tavoite on tavallista joustavampi työelämä meille jokaiselle.

Julkaistu: 06/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.