BLOGI

Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?

Kirjoittaja: Tarja Anunti

Työelämän arvojen ja sääntelyn muutokset heijastuvat väistämättä henkilöstöhallintoon. Kun työn teettämisen ja tekemisen tavat muuttuvat, muuttuu myös työnantajan ja työntekijän suhde. Työhyvinvoinnin kasvatukseen on tarjolla sekä keppiä että porkkanaa – ja kaikkea siltä väliltä.

Parikymppinen, vuonna 1996 voimaan tullut, työaikalaki korvattiin uudella vuodenvaihteessa 2020. Yksi uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista oli saattaa sääntely vastaamaan työnteossa 2000-luvulla tapahtuneita muutoksia ja tarjota tulevaisuuden työelämään tarvittavia välineitä.

Uudistus on hyvästä syystä herättänyt kysymyksiä sekä työnantajien että työntekijöiden puolella. Meillä Linnunmaa Lexin asiantuntijachatissa on viime kuukausina vastattu työajan enimmäismäärää, joustotyösopimuksen tekoa, varallaolotuntien laskentaa, lakiperusteisen työaikapankin käyttöönottoa ja lukuisiin muihin uutta työaikalakia koskeviin kysymyksiin.

Lakitietoa kysytään silloin, kun tilanne on päällä

Kysymystulva on ainoastaan positiivinen juttu. Työnantajalla on velvollisuus tuntea työsuhteita, työsuojelua, työturvallisuutta ja työterveyttä koskettava lainsäädäntö. Uuden työaikalain synnyttämä tiedonjano osoittaa, että työelämän ajankohtaiset sääntelymuutokset tunnistetaan ja ne tahdotaan tuntea. Siinä riittää työnsarkaa.

Pelkkien pykälien lukeminen ei aina ole ihan kevyttä kauraa. Silti moni työnantaja lukee lakinsa suoraan Finlexistä. Joku omaksuu tiedon mieluummin pureskellussa muodossa koulutuksista, lehtiartikkeleista ja uutiskirjeistä. Hyvääkin sisältöä on hankala hakea hajanaisista lähteistä.

Kaikesta ennakoinnista huolimatta lakitietoa kysytään silloin, kun tilanne on päällä. Me olemme saaneet erityiskiitoksia siitä, että apu sääntelyn tulkintaan löytyy sillä hetkellä, kun sitä tarvitaan. Ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta. Meillä digi on arkea, mutta se ei tarkoita asiantuntijaroolin pienenemistä. Päinvastoin. Lakiasiantuntijamme ovat tavoitettavissa ja auttavat lain vaatimuksissa pykälä kerrallaan.

Työyhteisön hyvinvoinnin tukeminen ei ole rakettitiedettä

Sääntelyn ohella työelämää tietenkin muovaavat myös muut voimat. Työntekijät arvostavat kasvavassa määrin työnantajan esimiestaitoja, hyvinvoivaa työyhteisöä ja joustomahdollisuuksia. Monelle palkkasumma seuraa arvojärjestyksessä vasta edellä mainittujen jälkeen.

Yhteisön hyvinvoinnin kasvatukseen on tarjolla sekä keppiä että porkkanaa – ja kaikkea siltä väliltä. Lakipykälät tuovat omat väistämättömät ohjenuoransa ja asettavat vähimmäistason jokaisesta työntekijästä huolehtimiselle. Sen jälkeen vain taivas on rajana. Jo nopealla googletuksella löytyy monenmoisia oppaita ja koulutuksia organisaatioilmaston kehittämiseen ja työnantajabrändin nostatukseen.

Sillä ilman aitoa tahtoa ymmärtää toista ihmistä ja ottaa työnantajarooli pehmeällä tavalla vakavasti, ei voi olla hyvä pomo. Ilman olennaisten lakiin perustuvien vaatimusten tunnistamista ei voi toimia työnantajana oikein.

Me Linnunmaa Lexissä autamme sinua erityisesti jälkimmäisessä - työelämän lakituntemuksen päivittämisessä 2020-luvulle ja ajantasaisen lakitiedon ylläpitämisessä.

Tarja Anunti
Lakiasiantuntija
Talous- ja henkilöstöhallinnon lakiseuranta
Linnunmaa Lex Oy

Kirjoittaja on finanssi- ja työoikeuden lakiasiantuntija Linnunmaa Lex Oy:ssa. Missiona on tukea yritysten menestyksekästä talous- ja HR-toimintaa ajantasaisen lakiosaamisen keinoin. Linnunmaa Lexin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu tarjoaa digitaalisen ja ihmisläheisen ratkaisun yritysten ylimmän johdon, henkilöstöjohdon ja taloushallinnon tarvitseman lakiosaamisen ylläpitoon.

Julkaistu: 02/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.