Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena on vahvistaa työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Hankkeessa hyödynnetään luonnon myönteisiä vaikutuksia.
Aikamme suurin haaste monille organisaatioille on löytää tasapaino tuottavuuden ja työhyvinvoinnin välillä. Työntekijät kokevat yhä enemmän kuormitusta ja tyytymättömyyttä. Miten voimme ratkaista nämä ongelmat ja samalla kasvattaa tehokkuutta?
Maailma muuttuu ja uusia taitoja tarvitaan. Työmarkkinoiden muuttuessa ja myllertäessä, tarvitsemme haasteiden vastapainoksi moninaisia psykososiaalisia taitoja, valmentavaa otetta, niin johtamiseen, kuin esihenkilötyöskentelyyn, sekä ylipäätään kokonaisvaltaista hyvinvointia ylläpitävää ja kehittävää osaamista.
Jatkuva kehittyminen ja oppiminen on elintärkeää organisaation kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Oppiminen ei tapahdu itsestään, vaan sitä on johdettava systemaattisesti.
Toimivan työyhteisön kehittäminen on strategista johtamista, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. On paljon tutkimustietoa siitä, mihin kaikkeen työyhteisön toimivuus ja arjen työn sujuvuus vaikuttavat: tulokseen, tuottavuuteen, työnantajamielikuvaan, sitoutumiseen, kehittämishalukkuuteen, yhteistyön sujuvuuteen, asiakaskokemukseen jne.
Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.
Liiketoimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Osa muutoksista, kuten digitalisaatio ja tekoäly, saattavat muuttaa ammattien logiikkaa perustavanlaatuisesti. Miten HR-ammattilaiset voivat tunnistaa muutoksen aiheuttamat haasteet omassa organisaatiossa ja tuoda niihin ratkaisuja?
Kun oma elämäntilanne muuttuu, ammatillinen kehittyminen pysähtyy tai olosuhteet työssä vaihtuvat, saattaa turvallisuuden tunne ja työidentiteetti tärähtää. Kyse voi olla tietokirjailija Suvi Tuomikosken määrittelemästä ilmiöstä “Ammattiahdistus”. Äkkiseltään negatiiviselta kuulostava ilmiö on kuitenkin loistava toimeenpaneva voima, joka pakottaa meidät yksilöt, yritykset ja niiden kulttuurin, sekä johtamisen ja koko työelämän kehittymään.
Vaihto-opiskeluvuodet ovat usein niitä mieleenpainuvimpia hetkiä opiskeluajasta. Sen lisäksi, että vaihto-opiskelulla on useita mieltä, kokemusta ja osaamista avartavia hyötyjä, voisi sen merkityksellisyyttä tutkia myös esimerkiksi motivaation, hyvinvoinnin ja tehokkuuden näkökulmasta.
Korkojen nousu, inflaatio, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, pakotteet, energiakriisi, korona, materiaalien saatavuusongelmat. Enemmän kuin riittävästi syitä USA:ssa jo alkaneelle ja muualle laajentuvalle talouden taantumalle – ja sitä myötä työmarkkinan hidastumiselle. Vaikutukset iskevät ensimmäisenä yritysjohtoon, sillä yrityksen menestykset ja menetykset lasketaan sen saavutuksiksi. Kun tämän ajan johtajalle ilmaantuu tarve uramuutokselle, hän ei jää yksin vaan hankkii itselleen valmennusta samoin kuin mihin tahansa muuhun valmennustarpeeseen. Mistä siinä on kyse, mitä johtajan uravalmennukseen kuuluu?
Nykytyöelämän moninaiset kuormitustekijät haastavat työntekijöiden työhyvinvoinnin ja jaksamisen. Oikean kumppanin johdolla ongelmat voidaan ratkaista ennen kuin ne eskaloituvat sairauspoissaoloiksi.
Kun työmarkkinassa jylläävät yhtä aikaa lukuisat työelämätrendit kohtaanto-ongelmasta työpaikkahyppelyyn, yksi yritysten tärkeimmistä tavoitteista on sitouttaa niiden tärkein ja ehkä jopa ainoa kilpailutekijä – nykyiset työntekijät. Tämän mahdollistaa esimerkiksi laadukas uravalmennus, sillä sen avulla voidaan tarjota yksilölle motivoiva työura, suitsia kallista vaihtuvuutta ja korvausrekrytointikierrettä, sekä parantaa johtamisen laatua tukemalla työntekijöiden omia urajohtamistaitoja.
HR:n rooli ei ole helppo. Kiristyneet työmarkkinat, viime vuosina nopeasti muuttunut työelämä, suurten ikäluokkien eläköityminen ja monia aloja uhkaava osaamispula. Miten lähteä ratkomaan näitä kysymyksiä ja luomaan organisaatioon oppimisen kulttuuria?
Työyhteisön tärkein voimavara on työntekijät ja heidän hyvinvoinnistansa huolehtiminen on keskeisessä asemassa menestyksekkään organisaation taustalla. Peurungassa on pitkä kokemus erilaisista työhön kuntoutumisen muodoista sekä vahvaa osaamista keinoista työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Kun etätyöt nyt päättyvät monessa työpaikassa, moni työntekijä tuntee kalvavaa kauhua toimistolle palatessaan. Onko vastassa taas virnuilua kahvipöydässä, puolihuolimattomia piikkejä ja oman osaamisen kyseenalaistamista? Vaiko viikkojen mykkäkoulua, joka kerää jäätä vatsanpohjalle? – Työpaikallaan kiusatuksi joutuneelle ”paluu sorvin ääreen” voi olla todellinen tuskien taival.
Eettinen organisaatiokulttuuri perustuu inhimillisyyteen, vastuullisuuteen ja ihmisten oikeudenmukaiseen kohteluun. Eettisiä toimintamalleja voi juurruttaa organisaatioon avoimen keskustelukulttuurin ja koulutuksen avulla.
Vain pieni osa ihmisistä käyttäytyy työpaikalla huonosti – onneksi. Yhdenkin ihmisen tökerön käytöksen heijastinvaikutus on kuitenkin suorastaan järkyttävä. Miksi huonoon käytökseen tai loukkaaviin puheisiin ei sitten puututa?
”Pandemia lisäsi holististen coaching-palveluiden kysyntää voimakkaasti”, sanoo Life Coach Academyssä koulutusjohtajana työskentelevä Auli Hedman. Yhä useampi yritys on herännyt siihen, että organisaation sisälle tarvitaan valmennuksellista ammattitaitoa, niin ennaltaehkäisemään kuin ratkaisemaan, moninaisia työkykyyn ja työilmapiiriin liittyviä haasteita.
Monessa asiantuntijaorganisaatiossa yhtiön arvo on ihmisten innovaatioiden ja osaamisen summa. HR:n tehtävänä on usein auttaa ihmisiä oman osaamisen kehittämisessä, mutta arjen toimenpiteet jäävät helposti kiireen jalkoihin.
Erja Järvelä teki pitkän uran kansainvälisessä yritysmaailmassa ja väsyi sen hektiseen ylisuorittamisen mentaliteettiin. Ratkaisuna hän hakeutui itsensä äärelle Lapin rauhaan ja teki oivalluksen, josta kehittyi henkisen hyvinvoinnin kehittämiseen suuntautunut liiketoimintaidea.
Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla eikä se enää milloinkaan muutu niin hitaasti kuin nyt. Mitä se tarkoittaa kyvykkyyksien kehittämisen kannalta teille tänään? Onko teidän helppoa löytää parhaat osaajat ja pitää kiinni olemassa olevista? Eiliset tulevaisuuden murheet saattoivat muodostua tämän päivän kryyneiksi tai vaihtoehtoisesti hyvä ennakointi jättipotiksi.
Perhevapaalta työelämään -hankkeessa muun muassa autetaan perhevapaalla olevaa tunnistamaan vahvuutensa ja löytämään yksilöllinen polku työelämään sekä edistetään työelämän perheystävällisyyttä kehittämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Osaamiskartoitus tuottaa havainnollista tietoa organisaation osaamistarpeista ja kehittämiskohteista. Kartoituksen pohjalta suunnitellut työnohjaus-, valmennus- ja muut asiantuntijapalvelut auttavat kehittämään henkilöstön osaamista vastaamaan organisaation strategiaa.
Vuoden Coach -tunnustus myönnetään henkilölle, joka on toiminnaltaan merkittävästi edistänyt coaching-alan kehittymistä Suomessa, edistänyt coachingin tai coachaavan johtamisotteen näkyvyyttä ja tunnettuutta sekä soveltanut ansioituneesti coachingia tai coachaavaa otetta omassa työssään.
Työpaikoilla on jatkuvia ongelmia, koska yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa edes nykyisten haasteiden selättämiseen – saati sitten tulevien. Mikä neuvoksi?
Jatkuvaa oppimista tapahtuu sekä työssä että vapaa-ajalla. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottaa koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntämistä.
Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla.
Mitä ovat työnohjaus, fasilitointi, valmennus, coaching, mentorointi ja sovittelu? Niille on yhteistä ohjauksellinen, valmentava ote ja ne kuuluvat työelämäohjauksen alle.
Mitä älykäs toimintamalli oikeasti tarkoittaa? Työkalut voivat olla hyvin kehittyneitä ja moderneja, mutta onko se älykästä, jos ne ja niiden kehittäminen vie fokuksen pois itse ydintehtävästä? Teknologian lisäksi mitkä muut asiat ovat olennaisia toimintamallissa?
Hyvä johtaminen ja toimiva organisaatiokulttuuri parantavat henkilöstötuottavuutta. Johtamisessa tärkeää on avoin ja arvostava ote sekä rohkeus tarttua haasteisiin. Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin.
Koronapandemia on muovannut työhyvinvointiin ja sen johtamiseen liittyviä vaatimuksia. Työhyvinvoinnin johtamisessa on nyt syytä panostaa paitsi työntekijöiden tarpeisiin ja sujuvaan vuorovaikutukseen esihenkilön ja alaisen välillä, myös esihenkilön omaan hyvinvointiin.
SDI-kartoitus auttaa yksilöitä ja tiimejä ymmärtämään itseään ja toisiaan paremmin – ja sitä kautta myös kommunikoimaan paremmin. Toimittaja suoritti kartoituksen, jonka tulokset tarjosivat paitsi ymmärrystä omasta motivaatiosta ja vahvuuksista, myös eväitä muiden kanssa toimimiseen.
Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa painotetaan yhä perinteistä, strategiaan ja talouteen keskittyvää näkökulmaa – ja itse oppiminen tapahtuu ”vanhaan malliin” sangen luokkahuone- ja kurssimuotoisesti.
Yksilöllinen valmennus parantaa jaksamista ja hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla. Mitatun ja koetun lähtötason perusteella valmennuksessa asetetaan henkilökohtaiset realistiset tavoitteet sekä keinot niiden saavuttamiseksi. Hyvinvoivat työntekijät tuovat organisaatiolle kilpailuetua.
Konfliktit ja ristiriitatilanteet asettavat työpaikoille haasteita – mikä on esimiehen rooli ongelmien ratkaisussa? Entä milloin tulehtuneeseen tilanteeseen tarvitaan ulkopuolista apua? HR viesti kysyi asiantuntijoilta, miten toksinen vuorovaikutus käännetään rakentavaksi ja energiaa antavaksi.
”Tsemppiä!” olemme toivotelleet toisillemme ja positiivista mielialaa on yritetty pitää yllä, vaikka väkisin. Viime kuukausina on yhä useampi kuitenkin huomannut ilmapiirin kiristyneen ja väsymyksen iskeneen. Mitä ihmettä on tapahtunut?
Yrityksen tärkeimmät tavoitteet saavutetaan vain sitoutuneen, motivoituneen ja osaavan henkilöstön avulla. Osaajien sijoittumisessa huolellisesti toteutettu rekrytointiprosessi on avainasemassa. Käytännössä henkilöstön taitoja voidaan vahvistaa valmennusten avulla.
Virheisiin suhtautuminen kertoo paljon työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä virheitä sekä epäonnistumisia pidetään luonnollisena osana ihmisyyttä ja työtä eikä niitä käytetä työntekijöitä vastaan.
Kuulemme kaikki mielessämme jatkuvaa puhevirtaa: Mitähän muut minusta ajattelevat? Kuka tuokin luulee olevansa? Oman sisäisen puheen johtaminen vaatii keskittymistä, mutta voi lopulta vaikuttaa myönteisesti koko työyhteisöön.
Kaikissa työyhteisöissä on kompastuskiviä ja konfliktinaihioita. Luotsina pahassa paikassa on yleensä esimies – mutta onko meidän pomoportaassa valppautta ja viisautta ratkaista ongelmat?
"Tutkittaessa millainen esimies on henkilöstön näkökulmasta ihanteellinen, on vastaukseksi saatu kuvaus valmentajasta, joka kannustaa ja tukee sekä yksilöä että yhteisöä. Valmentavan johtajuuden on todettu vaikuttavan myönteisesti sekä organisaation tuottavuuteen että sen jäsenten kokemaan työhyvinvointiin." (Lehto,K., 2017)
Uuden työntekijän perehdytys ja urapolulla kehittyminen sujuvat helposti verkko-oppimisympäristössä opiskeltavien koulutussisältöjen avulla. Priima-oppimisympäristössä vahva tunnistautuminen kirjautuessa ja jatkuvat tietoturvatestaukset varmistavat käytön turvallisuuden.
Ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun asiantuntijaksi valmistunut sosiaalipsykologi Harri Romakkaniemi tietää, kuinka työyhteisöissä pienet ongelmat voivat paisua suuriksi. ”Pitkän työurani aikana olen nähnyt, miten työyhteisöjen konfliktit vievät voimavaroja ja syövät työntekijöiden energiaa.”
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalainen johtaja uskaltaa unelmoida muustakin kuin liikevaihdon kasvattamisesta tai muhkeista bonuksista. Freia Oy:n toteuttama tutkimus päästi ääneen johtajat, jotka haaveilevat sapattivuodesta tunturien keskellä ja paremmasta työelämästä tuleville sukupolville – tai sitten ihan vain hyvästä arjesta rakkaimpiensa ympäröimänä.
Esihenkilöiden tehtäväkenttä on murroksessa etätöiden yleistyttyä nopeasti. Toimivat HR-ratkaisut helpottavat esihenkilöiden työtä vapauttamalla aikaa oikeasti merkityksellisiin asioihin, kuten läsnäoloon ja henkilöstön kehittämiseen.
Henkilöstöhallinnon prosessien sujuvuus vaikuttaa organisaation toimintaan ja tehokkuuteen, työnantajamielikuvaan sekä henkilöstön viihtyvyyteen ja sitoutumiseen. Yhteensopivat rekrytoinnin, perehdytyksen ja henkilöstöhallinnon ratkaisut vapauttavat resursseja ydintoiminnan kehittämiseen.
Työelämä ja organisaatiot uudistuvat jatkuvasti pystyäkseen vastaamaan liiketoimintaympäristön muutoksiin ja asiakaskunnan tarpeisiin. Toimiva sisäinen viestintä varmistaa tavoitteiden toteutumisen, tuloksellisen liiketoiminnan ja henkilöstön hyvinvoinnin. Viestintää voi kehittää johdolle suunnatun valmennuksen avulla.
Koronavirusepidemia on ollut paitsi kriisi myös sopeutumiskyvyn testi monelle organisaatiolle. Testiin jouduttiin pyytämättä ja yllättäen, mutta silti tuloksia kannattaa nyt analysoida. Miten HR-ammattilaisena teet näkyväksi onnistumiset, epäonnistumiset ja niiden syyt?
Työntekijöistä huolehtiminen loppuun saakka on vastuullisuutta. Pitäytyminen vain lain asettamissa muutosturvan rajoissa on lyhytnäköistä. Riittävät tukitoimet maksavat itse itsensä takaisin.
Digiloikka tehty! Uudessa tilanteessa heräsimme huomaamaan, että työelämä muuttuu nopeammin kuin osaamme aavistaakaan. Tarvitsemme vanhojen käytäntöjen lisäksi uudenlaisia johtamisen taitoja jo ihan pian.
Kaikkien työntekijöiden siirtyminen etätöihin yllätti monet työpaikat. Joillekin etätyö on ollut arkea jo vuosikymmeniä, mutta useissa työyhteisöissä etätyötä oli vasta kokeiltu. Äkkiä oltiinkin tilanteessa, jossa ihan kaikki, joille se on mahdollista, tekevät työnsä muualla kuin työpaikalla. Millä keinoilla yhteistyötä onnistuttiin edistämään etänä? Mitä kaikkea etäyhteistyö on opettanut meille yhteistyöstä? Kuinka voimme hyödyntää oppeja vielä korona-ajan jälkeenkin, kun siirrymme uuteen nousuun?
Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki.
Ristiriidat ja konfliktit aiheuttavat työyhteisöissä ahdistusta, masennusta, työkyvyttömyyttä, sairauslomia sekä kalliita uusia rekrytointeja. Yhteiskunnallisesti lasku on kymmeniä jopa satoja miljoonia euroja, unohtamatta jokaisen yksilön kokemaa inhimillistä tuskaa, joka heijastuu myös perheisiin, ystäviin ja läheisiin.
Organisaation muuttuvat tavoitteet ja työnkuvat saattavat aiheuttaa työntekijöissä huolta ja pelkoa omasta selviytymisestä, mikä voi purkautua esimiehiin kohdistuvana epäasiallisena käytöksenä. Yhteinen tulkinta tavoitteista sekä työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen ehkäisevät työyhteisöongelmien syntymistä.
Coaching tähtää tätä nykyä yhä enemmän arkijohtamisen parantamiseen, uskoo Marita Lehikoinen. Yli 20 vuoden kokemuksen coachingista omaava Lehikoinen on nähnyt, kuinka coachingin soveltamismahdollisuudet ovat monipuolistuneet kovastikin. Usein coachingia halutaan, kun jokin muutos tapahtuu:
Innovaatiot, digitalisaatio ja rohkea uudistuminen laittavat uusiksi työtä ja työnkuvia. Työelämän muutoksessa on kuitenkin tilaa niille, joilla on halu kasvaa – niin ihmisille kuin yrityksillekin. Rastor-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowits uskoo, että uudistumiskykyiset ihmiset vievät Suomea kohti työelämän kärkimaata.
Väsymys aiheuttaa erilaisia riskejä eri työtehtävissä. FRM-vireysvalmennuksen pohjana on Fatigue Risk Management. Metodi ohjaa työntekijöitä johtamisen, vireyden, työturvallisuuden ja työn tuottavuuden paranemiseen valmennuksen avulla.
Digiterveys-hyvinvointiohjelma kehittää organisaation työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ohjelma perustuu osallistujien motivaation herättämiseen ja itsensä johtamisen kehittämiseen sekä tulosten kattavaan mittaamiseen ja raportointiin.
Tulevaisuusorientoituneet yritykset ymmärtävät jo, että kasvustrategian alkulähteessä pulputtavat ihmisten osaaminen ja sen jatkuva uudistaminen. Osaamisen johtamista tärkeämpää keinoa varautua tulevaisuuteen ei ole, näkee Rastorin toimitusjohtaja Toni Berkowits.
Helmihenkilöstön moniammatillisen asiantuntemuksen avulla kehitetään ratkaisuja, joissa huomioidaan organisaation kustannustehokkuus, työntekijän kompetenssit ja motivaatio sekä asiakaskokemus esimerkiksi kotihoidossa.
HRM Partnersin toimitusjohtaja Paula Kilpinen on coachannut Kirsi Vinea Taalerilta vuoden ajan. Tuona aikana Kirsi on löytänyt sekä uutta virtaa työhönsä, että kokonaan uusia haasteita.
Murros oppimisessa kiihtyy edelleen. Erityisesti verkko-oppiminen on tuonut uudenlaista terää etenkin organisaatioiden koulutuksiin. Yksi edelläkävijöistä tehostetun oppimisen saralla on Mercuri International, joka on kehittänyt omia verkko-oppimisen ratkaisujaan jo 17 vuotta.
Yritysten y-tunnusten takaa löytyy joukko taustoiltaan, tarpeiltaan ja toiveiltaan hyvin uniikkeja yksilöitä. Jokaisella työntekijällä on ainutlaatuinen ja alati muuttuva elämäntilanne, minkä vuoksi myös tuen on oltava yksilöllistä. Kaikille yhteiset stressinhallinnan vinkit, jumppavideot, ruokaohjeet tai tsemppiviestit ovat sinänsä mukavia, mutta yleiset ohjeet, neuvot tai kampanjat eivät toimi, kun halutaan oikeita kestäviä tuloksia.
Coaching on saanut viime vuosina jalansijaa suomalaisissa organisaatioissa – etenkin niissä, jotka tähtäävät työntekijöidensä ammatilliseen kasvuun. Coachingin kautta on mahdollista oppia fokusoimaan omaa ajattelua ja toimintaa sekä asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita.
MLP tuo markkinoille uuden konfliktinhallintatyökalun elokuussa 2019. Everything DiSC Productive Conflict -profiili syventyy epäterveisiin konfliktin käsittelytapoihin – ja siihen, miten nämä haitalliset tavat voidaan kääntää paremmin tuloksia tuoviksi menetelmiksi.
Henkilöstöalan ja esimiesten yhdistys HENRY ja koulutusyhtiö Professio lanseeraavat laadukasta täydennyskoulutusta tarjoavan HENRY Akatemian syksyllä.
Voimavaravalmennusryhmissä ohjataan osallistujia tunnistamaan omat vahvuutensa sekä löytämään itse keinoja ongelmakohtien ratkaisemiseen. Tavoitteena on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen.
Itseohjautuva toimintakulttuuri voi olla todellinen kilpailuetu, uskoo toimitusjohtaja Nenne Amnell Algu Oy:stä.
Tulevaisuuden menestyjäorganisaatioiden tekeminen perustuu itseohjautuvuuteen, mikä luo perustan jatkuvalle uudistumiselle. Itseohjautuvuus tekemisen perustana lisää kokeiluja, ideointia ja henkilöstön sitoutumista. Parantuneet vaikutusmahdollisuudet lisäävät aloitteellisuutta – ja vastaavasti asiakastyytyväisyys kasvaa, toteavat toimitusjohtaja Marianne Kukko ja partneri Mira Pitkäranta Lyggestä.
Haastavatkin tilanteet lähtevät aukeamaan, kun neuvomisen sijaan ihminen kohdataan coachaavalla asenteella. Ja mitä tapahtuu, kun esimiesten todelliset kyvyt saadaan esiin? Espoon kaupungin henkilöstöyksikössä uskotaan siihen, että hyvillä kysymyksillä, vastuuttamisella ja selkeillä tavoitteilla syntyy parempaa tulosta.
Edupoli ja Point College yhdistyivät vuoden 2019 alussa Careeriaksi. Careeriassa voi kouluttautua oman työn ohella mm. esimies- ja henkilöstöalan johtotehtäviin.
Mindfulness-koulutukset ovat saapuneet jäädäkseen suomalaiseen työelämään. Yksi alan pioneereista on Andas Oy:n toimitusjohtaja Eeva Jaakonsalo, jolla on lähes kymmenen vuoden kokemus mindfulness-kurssien ohjaamisesta.
Lisää resilienssiä kaivataan maalla ja merellä. Näin pohdittiin Eckerö Linella pari vuotta sitten kun päätettiin kouluttaa koko henkilökunta. Koulutuksissa etsitään avaimia siihen, miten tunnistetaan osaamisen ydin ja pulmakohdat, uudistetaan kehittämiskäytäntöjä ja saadaan kokonaisuudet paremmin hallintaan.
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ tekee määrätietoista työtä ratkoakseen työpaikan ihmissuhteisiin liittyviä haasteita ja konflikteja mm. erilaisten valmennusten kautta. Asiakkuuspäällikkö, työnohjaaja, coach Marianne Terkki-Mallat tietää mistä kenkä hyvin usein puristaa: kun kiire prässää, ei ehditä pysähtyä ajattelemaan yhdessä - saati kuulemaan ja ymmärtämään toisia.
Suorituksen johtamisen ja työyhteisön konfliktinhallinnan dosentti Pia Lappalainen uskoo, että työyhteisösovittelu on tehokas interventio tilanteessa, jossa työpaikan vuorovaikutusongelmat uhkaavat henkilöstön motivaation lisäksi jo työterveyttäkin.
Millainen on hyvä työpäivä?
Stressin, jatkuvan ärtyneisyyden ja ratkaisemattomien konfliktien vuoksi huonosti voivat työntekijät aiheuttavat yleensä tulonmenetyksiä, koska heidän työtehonsa heikkenee ja tuottavuutensa laskee.
HRx 2018 kokosi HR-heimon Messukeskukseen marraskuussa. Yli 500 HR-ammattilaista oli paikalla kuulemassa sanaa - ja verkostoitumassa, keskustelemassa ja inspiroitumassa alan edelläkävijöiden johdolla. Suomen johtavan HR-tapahtuman juonsivat Ronja Salmi ja Lorenz Backman.
Kyllä työ tekijäänsä kiittää - vai kiittääkö?
Aina kiire ja tuntuu, että aika kuluu operatiivisista tehtävistä selviytymiseen, vaikka kehittääkin pitäisi. Tuttu tilanne monelle esimies- tai asiantuntijatehtävässä toimivalle. Oma valmentaja voi auttaa löytämään uusia voimavaroja.
Työelämän nopea digitalisoituminen tuo uusia toimintamalleja ja tehtäväkuvat muuttuvat. Keuda ja Transval varmistavat yhteistyössä, että molemmat organisaatiot pysyvät mukana kehityksessä.
Työelämän jatkuva murros on tänään osa arkipäivää. Työtehtävät muuttuvat nopeasti ja osaamista pitää jatkuvasti kehittää. Lisäksi kiire ja paine tuntuvat olevan koko ajan läsnä.
Yrityksen kehittämisen suurin este ei aina ole se äänekäs vastarannan kiiski, joka mobilisoi ärhäkän vastarintaliikkeen jokaista uudistusta torppaamaan. Joskus suurempi este on ”näkymätön jarrumies”, joka saattaa nyökytellä pomojen puheille, mutta pitää huolta siitä, että mikään ei muutu.
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Georgina Monjaraz
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?Kirjoittajat: Topi Sarpakunnas ja Henni Järvenkallas
Kv-osaaja osaksi työyhteisöäKirjoittaja: Virpi Moilanen
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötäKirjoittaja: Pia Klemetti
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaanKirjoittajat: Emma Karhulahti ja Anne Lind
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Sonja Åhman
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?Kirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolestaKirjoittajat: Marjo Huhtala ja Sanna Puhakka
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?Kirjoittajat: Sanna Puhakka ja Marjo Huhtala
6 vinkkiä etätiimin johtamiseenKirjoittaja: Hanna Mattinen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissaKirjoittaja: Hanna Mattinen
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?Kirjoittaja: Tarja Anunti
Alaston apina hybridityössä
Än-yy-tee- nyt! Pysähdy!
Älä valita, vaikuta
Kun malja täyttyy ja yli läikkyy
Paha olo pois!
Ohjaus rakentaa siltoja työn siirtymissä
Tervetuloa muutos - ja sen tahdissa elävät toimitilat
Kolmikymppinen mies, luontainen johtaja?
Sovittelu kääntää konfliktit voitoksi
Ei saa dropata tunnelmaa
Työn tulevaisuus ja nuoret: muutoksen sukupolvi
Tehostamisen tarpeessa
Työelämän Skylla ja Kharydis
Hybridien planeetta
Korkeasti koulutettu nainen, olet työuupumuksen mielikohde
Jokainen työtapaturma on liikaa
Kun DI kohtaa D&I:n
Kuuluuko ghostaus teidänkin rekrypolkuun?
Astronautit etätöissä
Torilla tavataan - mutta milloin kohdataan?
Miksi organisaatioiden kannattaa panostaa jatkuvaan oppimiseen?
Asiantuntijavuokraus – ei mikään pikavippi vaan strateginen investointi
Saimaan ammattiopisto Sampo rakentaa erottuvaa työnantajakuvaa ja taklaa osaajapulan haasteet
Turun pormestari:
Haaga-Helia on yrityksesi kumppani
Työn sujuvuus – paranna hyvinvointia ja tuottavuutta
Heikko palautuminen rapauttaa suorituskyvyn yhä useammalla
Holistinen coaching – taitavan johtamisen työkalupakki
Johtamalla oppimista johdat työhyvinvointia ja kilpailukykyä
Lohjan vetovoima matkailukaupunkina kasvaa järvien, aitouden ja joulupukin avulla
Väestöliiton myöntämä perheystävällinen työpaikka -tunnus kertoo yrityksen sosiaalisesta vastuullisuudesta
Toimiva työyhteisö
Ihmisläheisen työelämän palkitsemisgaala
Yrityksen joululahjoitus on hieno tapa auttaa lapsiperheitä
Häiriökysyntää!
Auntien Podcastista vartissa ajatuksia, vinkkejä ja tietoa henkisestä hyvinvoinnista työssä ja yksityiselämässä.
Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?
Onko toimintamallisi älykäs, jos hallitset uusimman teknologian ja tekoälyn?
Kv-osaaja osaksi työyhteisöä
Työnantaja, mahdollista ja käytä puskurityötä
Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaan
Avain pandemian jälkeisiin kasvutavoitteisiin on työntekijäkokemuksen kehittäminen – puhutaanko siitä oikealla foorumilla?
Erilaisuuden vai moninaisuuden johtaminen - mitä eroa?
Rekrytointi on valintoja monimuotoisuuden ja tuottavuuden puolesta
Onko suomalaisen työelämän monimuotoisuudessa onnistuttu?
6 vinkkiä etätiimin johtamiseen
Liiketoimintajohdon ja HR:n todellinen yhteistyö punnitaan poikkeusoloissa
Hei HR - löytyykö sinulta empatiaa ja pykälätietoa?