Hyvinvointi
Johtaminen
Koulutus
Tiimit
Valmennus
Yrityskulttuuri

Kivi pois kengästä

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ tekee määrätietoista työtä ratkoakseen työpaikan ihmissuhteisiin liittyviä haasteita ja konflikteja mm. erilaisten valmennusten kautta. Asiakkuuspäällikkö, työnohjaaja, coach Marianne Terkki-Mallat tietää mistä kenkä hyvin usein puristaa: kun kiire prässää, ei ehditä pysähtyä ajattelemaan yhdessä - saati kuulemaan ja ymmärtämään toisia.

"Tästä seuraa inhimillisiä törmäyksiä työpaikalla, mitkä taas johtavat väärinymmärryksiin ja loukkaantumisiin", hän toteaa.

Toinen Terkki-Mallatin mainitsema asia liittyy koviin tavoitteisiin: kun rima on asetettu liian korkealle, siitä voi seurata stressiä ja erilaisia haitallisia lieveilmiöitä. Työyhteisössä saatetaan esimerkiksi tiedostamatta laittaa työntekijät kilpailemaan toistensa kanssa. "Se pitäisi kuitenkin muistaa, että tulosta tehdään yhdessä yhteen hiileen puhaltamalla", hän huomauttaa.

Lisäksi monella työpaikalla voi olla toimintatapoja ja erilaisia persoonallisuuksia, jotka haastavat. Jääräpäisyyttään ei kuunnella, vaan pidetään omasta kannasta kiinni loppuun asti. Ja sitten kun kipinöi, tulkitaan ja vedetään asiasta nopeasti johtopäätös ilman riittävää selvittelyä tai kuulemista, kuten erotuomariksi tahtomattaan joutunut kiireinen esimies saattaa tehdä.

"Työpaikoilla saatetaan laittaa sähköposteja, kun ei olla valmiita kohtaamaan kasvotusten", Terkki-Mallat kuvaa sähköpostijohtamista ja ristiriitojen kohtaamista. "Tai sitten puhutaan kolmannelle taholle, eikä pyritä ensin kohtaamaan asianosaista henkilöä."

Yhteisen pöydän ääreen
Terkki-Mallat uskoo kuitenkin, että ratkaisu löytyy osapuolista itsestään - joko heillä tai työyhteisöllä on kyky ratkaista haastavia tilanteita itse.

"Lähtökohtana on halu ja uskallus kohdata kyseinen asia ja henkilö. Molempien osapuolten näkökulmien kuuleminen, ymmärtäminen sekä halu löytää ratkaisu vie lukkiutunutta tilannetta eteenpäin."

Terkki-Mallat muistuttaa, että tämä ei tarkoita sitä, että kaikesta pitäisi olla samaa mieltä, vaan että on "riittävä tuntu" yhteisestä päämäärästä. "Parhaimmillaan tällaiset tilanteet ovat oppimistilanteita ilman sen suurempaa syyttelyä."

HY+:n sovittelutaitoja sekä restoratiivista lähestymistapaa hyödyntävien valmennusten avulla saavutetaan hyviä tuloksia. Kun asiat puhutaan auki, ilma puhdistuu kummasti. Näin liikutaan kohti eheyttävää kohtaamisen kulttuuria:

"Tässä prosessissa osapuolet otetaan mukaan tilanteen käsittelyyn syyllistämättä ja syyllistä etsimättä ja tilanteesta opitaan yhdessä." Terkki-Mallatin mukaan vahvaa, ratkaisukeskeistä otetta tarvitaan ja tilanteen ymmärtämistä riittävässä määrin.

Ulkopuolinen hätiin?
Aina osapuolet eivät kuitenkaan pysty kohtaamaan ja selvittämään tilannetta, vaan tarvitaan ulkopuolista apua esimerkiksi työnohjauksen, valmennuksen tai työyhteisösovittelun avulla. "Nämä voivat olla hyvinkin voimaannuttavia oppimiskokemuksia työntekijöille ja työyhteisöille ja avartaa parhaimmillaan jokaisen maailmankuvaa."

Terkki-Mallat näkee, että toisen tunteminen paremmin ja kokonaisvaltaisemmin ihmisenä ehkäisee myös tehokkaasti konfliktien syntymistä. Kun työntekijän psykologiseen turvallisuudentunteeseen panostetaan, hän pystyy kasvamaan ihmisenä - eikä tuottavuus työpaikallakaan huonompaan suuntaan mene.

"Tulevaisuudessa työpaikkakonflikteihin osataan jo puuttua fiksummin", Terkki-Mallat uskoo - olipa sitten kysymys johtajasta, esimiehestä, HR-ammattilaisesta tai työntekijästä.

"Opittavaa silti on varmasti edelleen jokaisella."

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 05/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.