Hyvinvointi

BLOGI

Mistä piristysruiske työyhteisön me-henkeen?

Kirjoittajat: Riikka Hyytiäinen ja Georgina Monjaraz

Riikka Hyytiäinen ja Georgina Monjaraz

Kun kamppailu koronapandemian parissa jatkuu, tarve entistä inhimillisemmän työelämän kehittämiseen korostuu. Monet työntekijät ovat kyseenalaistaneet mikä heille on tärkeää ja miten oma ja työyhteisön arvomaailma kohtaavat. Tämä on johtanut siihen, että yritykset eivät enää vain kilpaile keskenään vaan he kilpailevat myös kaiken sen muun kanssa mitä ihmiset haluavat elämältään.

Tutkimuksemme mukaan 71 % johtajista sanoi, että vuosi 2020 oli heidän stressaavin työvuotensa koskaan ja 53 % ilmoitti kamppailevansa mielenterveysongelmien kanssa työpaikalla. 76 % työntekijöistä toivoi, että työnantajat ottaisivat enemmän vastuuta heidän henkisestä hyvinvoinnistaan.

Kun työyhteisö on ollut fyysisesti erillään pitkään, vaikuttaa se tiimidynamiikkaan. Organisaatiot, joissa on panostettu inklusiivisen kulttuurin kehittämiseen ovat etulyöntiasemassa hybridityössä. Kun työntekijät kokevat, että he pääsevät vaikuttamaan omaan työhön ja tiimin kehittämiseen, lisää se hyvinvointia.

Koko yhteisö mukaan muutoksen suunnitteluun

Monissa organisaatioissa tasapainoillaan nyt yksilöiden ja työyhteisön tarpeiden välillä ja kaivataan uutta energiaa me-hengen luomiseksi. Kestävän kulttuurimuutoksen rakentaminen vaatii nykyisten haasteiden tunnustamista ja sitoutumista uuteen päämäärään.

Accenturella olemme kehittäneet Net Better Off -viitekehyksen, joka mittaa nykytilaa kuudessa eri ulottuvuudessa. Näitä ovat emotionaalinen & henkinen, yhteenkuuluvuus, hyvä fyysinen terveydentila, taloudellinen turvallisuus, vaikuttavuuden tunne ja työllistettävyys. Uskomme, että huomioimalla nämä eri ulottuvuudet, rakennetaan kestävää muutosta, josta hyötyvät kaikki – työntekijät, yritykset ja yhteiskunta.

Vinkit onnistuneeseen kulttuurin kehittämiseen

1. Ota työntekijät mukaan muotoilemaan työyhteisökulttuuria – Kerää henkilöstöltä oivalluksia ja määrittele yhdessä uudet ajattelu- ja toimintatavat.

2. Innosta johtajia rakentamaan luottamusta ja sytyttämään muutoksen liekki – Tue johtajia tarinankerronnassa ja muutosjohtajina tarjoamalla heille tarvittavat työkalut ja koulutus.

3. Syvennä kulttuurimuutosta tarinankerronnalla – Kerää ja jaa tarinoita kasvattaaksesi muutoksen vaikutusta organisaatiossa.

4. Luo muutosliike – Kokoa joukko agentteja eri puolilta organisaatiota, jotka aktivoivat ja innostavat uusiin ajattelu- ja toimintatapoihin.

5. Ankkuroi muutokset organisaatioon – Muokkaa organisaatiorakenteita, prosesseja ja kannustimia tukemaan kulttuurimuutosta.

Tällä hetkellä kuulee puhuttavan työnhakijoiden markkinoista, jota työntekijöiden muuttuneet ajattelutavat ja odotukset ovat vauhdittaneet. Usein muutostilanteet pakottavat etsimään uudenlaisia toimintatapoja. Miten hyvin teidän organisaatiossanne on tartuttu tähän uudistamisen mahdollisuuteen?

Kirjoittajat:

Riikka Hyytiäinen ja Georgina Monjaraz ovat muutosjohtamisen, strategian, toimintamallien ja organisaatiokulttuurin kehittämisen ammattilaisia, jotka työskentelevät Accenturen Talent & Organization konsultointipraktiikassa ja tukevat asiakkaita liiketoiminnan muutoksissa.

Lähteet:

Care to do better. Building trust to enhance employee potential and leave your people and your business Net Better Off. Accenture 2020. Lue julkaisu.

Getting to equal 2020. The hidden value of culture makers. Accenture 2020. Lue julkaisu

Fjord Trends 2022. Accenture 2021. Lue julkaisu

Julkaistu: 01/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Kielitaidon puute estää urakehitystä

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Koulutus

Miksi organisaatioiden kannattaa panostaa jatkuvaan oppimiseen?

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Johtaminen

Suomalaisjohtajat kaipaavat lisää rohkeutta ja tukea – johtoryhmien merkitys korostuu muutosjohtamisessa

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Johtaminen

Työelämässä ei selviä ilman joustoa ja luovuutta

Luovuuden tulee kukoistaa leikkauksista huolimatta, luovuuden johtaminen on nyt entistä tärkeämpää

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Yrityskulttuuri

TikTok ja työelämän nuoret

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

Yrityskulttuuri

Nuoret työelämän kynnyksellä

Pelot eivät aina vastaa todellisuutta

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Hyvinvointi

Työn imua lisäämällä kohti parempaa työhyvinvointia

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

HR-järjestelmät
Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

Hyvinvointi

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointi
Työympäristö (akustiikka, ergonomia, toimitilat)
Yrityskulttuuri

Toimiston vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.