Hyvinvointi
Johtaminen
Koulutus
Valmennus
Yrityskulttuuri

NÄKÖKULMA

Konflikti - Mahdoton tilanne vai aika kohdata?

kirjoittaja: Harri Väisänen

Ristiriidat ja konfliktit aiheuttavat työyhteisöissä ahdistusta, masennusta, työkyvyttömyyttä, sairauslomia sekä kalliita uusia rekrytointeja. Yhteiskunnallisesti lasku on kymmeniä jopa satoja miljoonia euroja, unohtamatta jokaisen yksilön kokemaa inhimillistä tuskaa, joka heijastuu myös perheisiin, ystäviin ja läheisiin.

Miten ristiriitatilanteissa voisi toimia?

Kuulluksi tulemisen tunne on perusedellytys sille, että ihminen voi muuttaa käyttäytymistään. Usein ihmiset alkavat puhua, kun heitä kuunnellaan. Kunnioittavan kuuntelun pääperiaatteena on avoin mieli. Tärkeätä on, että emme kiirehdi, johdattele tai liimaa kertojan tarinaan omia kokemuksiamme. Ohjaamme ihmisiä Minä-puheeseen, jolloin puhuja kertoo miltä tilanne on näyttänyt hänen näkökulmastaan. Ristiriidan osapuoli tuo esille kokemuksiaan, tunteitaan ja mitä tilanne on hänelle aiheuttanut. Tärkeätä on, ettemme lähde arvioimaan toisen tarkoitusperiä tai ajatuksia.

Keskusteluissa sovittelijan puolueettomana pysyminen on tärkeää. Saatamme tiedostamatta valita ilmaisuja ja eleitä, jotka paljastavat sympatiamme toista kohtaan. Luottamus rauhanrakentajaan, sovittelijaan syntyy puolueettomuudesta ja kyvystä olla tekemättä tulkintoja tai johtopäätöksiä. Kyvystä olla pakottamatta johonkin sellaiseen ajatukseen tai toimintaan, joka ei ole ristiriidan osapuolen oman ajattelun tulosta. Konflikti ja sen ratkaisujen omistajuus on osapuolilla itsellään.

Ainoastaan kohtaamisen kautta voimme antaa korjaamiselle mahdollisuuden. Kohtaamisen ja dialogin avulla osapuolilla on mahdollisuus ymmärtää ja kokea toistensa sosiaalinen todellisuus, joka on paljon arvokkaampaa kuin totuuden etsiminen. Tavoitteena on muodostaa riittävä yhteisymmärrys siitä, mitä on tapahtunut. Konflikteissa ei ole koskaan yhtä ainoaa totuutta. Kokemukset todellisuudesta saattavat olla hyvin erilaisia ja kaukana toisistaan siksi tapahtuneesta ei kannata kiistellä loputtomiin.

Kiistan osapuolet kertovat omia ajatuksiaan, tarpeitaan ja toiveitaan. Me kaikki ajattelemme ja käyttäydymme eri tavalla. Mitä enemmän ihmiset ymmärtävät toisiaan, sitä lähemmäksi toisiaan he tulevat, vaikka he ajattelisivat ihan eri tavalla. Tällöin saatamme löytää ratkaisuja, joita kukaan ei tullut ajatelleeksi etukäteen. Loputon ongelmien läpikäynti on raskasta, siksi keskustelua on ohjattava ratkaisujen suuntaan. On keskusteltava toivotusta tulevaisuudesta ja konkreettisista toimista sen toteuttamiseksi. Vastaanotamme parhaiten tietoa oman toiminnan vaikutuksesta, kun emme koe olevamme uhattuna, siksi syyllisten etsintä ja rangaistukset eivät ole hyödyksi.

Kuinka auttaa ristiriidassa olevia?

Mahdollista ristiriidassa olevien kohtaaminen. Luota ihmisten kykyyn ratkaista ristiriitoja, älä tarjoile ratkaisuja vaan huomio tilanteet, joissa voidaan lisätä yhteistä ymmärrystä esim. kysymällä: ”Mitä tarkoitit, kun sanoit noin?”. Ohjaa ihmisiä liittymään toistensa puheeseen. Kysy tunteista ristiriidan eri tilanteissa. Vastuuta jokainen pohtimaan ja sanottamaan mitä konkreettista voisi tehdä asioiden edistämiseksi toivottuun suuntaan. Älä kyseenalaista kuultua, äläkä tuo toisen puheeseen omia merkityksiäsi, eli älä tulkitse. Pyri aitoon dialogiin. Älä kuulustele tai puhuttele. Uskalla olla hiljaa, tehtäväsi ei ole täyttää kohtaamista puheella se on osapuolten rooli.

Harri Väisänen
Toimitusjohtaja, työyhteisösovittelija, valmentaja
TySo Oy

Kirjoittaja on työyhteisösovittelun erityisosaaja, jolla on kokemusta lähes sadasta sovittelusta. TySo Oy tarjoaa työyhteisösovittelua sekä koulutusten ja valmennusten kautta keinoja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin jo ennen kuin tilanteet kärjistyvät ammattilaisen apua vaativiksi konflikteiksi.

Lisätietoa aiheesta:

TySo Oy:n kotisivu

TySo Oy:n FB sivu

Julkaistu: 03/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.