Hyvinvointi
Johtaminen
Koulutus
Tiimit
Valmennus

NÄKÖKULMA

Älä tule paha päivä, tule hyvä päivä!

Kirjoittaja: Saara Remes

Millainen on hyvä työpäivä?

Olen usein kysynyt pitämissäni valmennuksissa osallistujilta, millainen on hyvä työpäivä? Ihmiset kertovat aina, että hyvä päivä rakentuu pienistä asioista ja kohtaamisista: sanotaan hyvät huomenet aamulla, huomataan mitä työkaveri tekee ja annetaan kiitosta.

Päivä on jo lähes ”super”, jos koemme oivalluksia ja onnistumisen elämyksiä, kun hommat rullaa hyvässä yhteistyössä. Havaintoni on aina sama, joten rohkenen kiteyttää sen tähän: hyvä työpäivä sisältää itseasiassa aika tavallisia asioita. Se ei todellakaan edellytä ihmeitä!

Kun keskustelemme asioita vähän syvemmälle, tulee ilmi toki muutakin. Kuulen tarinoita näkymättömyydestä; kun kukaan ei ole kiinnostunut siitä, miten pärjäämme, tai kun on joutunut syrjään työyhteisön sosiaalisista porukoista. Kuulen pettymystä siitä, ettei työtä arvosteta tai siitä ei saa palautetta - kiitoksesta nyt puhumattakaan.

Lukuisat tutkimustulokset (esim. EU Osha, 2014; Ashford, Susan J., 2016) vahvistavat kuulemaani. Ihmisen subjektiiviset kokemukset ovat avainasemassa työn onnistumisen ja sujumisen kannalta.

Luvut ovat kannustavan yksiselitteisiä: tyytyväiset työntekijät tuovat yrityksille noin 40 % enemmän liikevaihtoa kuin tyytymättömät ja organisaation ilmapiiri selittää arviolta 20-30 % liiketaloudellisesta tuloksesta. Ja kun työntekijä viihtyy, asiakas saa parempaa palvelua - sehän on selvä.

Seuraava kysymys tietenkin kuuluu, että miten työpäivän menestysresepti saadaan leivottua käytäntöön? Vastaus on itse asiassa hyvin yksinkertainen: se edellyttää organisaatiolta kykyä ymmärtää ja kohdella ihmisiä ihmisenä.

Mietipä hetki omalla kohdallasi- mitä tämä oikein tarkoittaa? Mitä kaipaat onnistuaksesi työssäsi?

- Todennäköisesti päädyt samoihin seitsemään ”perusainekseen” kuin me kaikki muutkin: haluamme, että tekemistäni ja minua yksilönä arvostetaan. Me kaipaamme reiluutta ja ymmärrystä esimerkiksi siitä, miten paljon olemme nähneet vaivaa jonkin asian eteen. Tämän lisäksi me haluamme kokemuksen työmme hallinnasta ja siitä, että joku on minusta ja tekemisestäni kiinnostunut. Kokemus edistymisestä eli oppiminen ja oivallukset sekä tekemisen mielekkyys kuuluvat myös menestysreseptin sisältöön.

Valmennuksissani kolmas ja ehkä tärkein kysymys vetää ihmiset aina jotenkin totisiksi. Miten minä itse osoitan arvostusta tai mitä minä itse teen, kun toimin reilusti?

Ohessa muutamia asiakkailtani kuultuja vinkkejä Hyvän Päivän aineksiin. Ole hyvä!

ARVOSTUS: ”Kysyn mielipidettä tai neuvoa”, ”Kiitän ja annan palautetta”. ”Kuuntelen!”

KIINNOSTUS: ”Mitä kuuluu?” ”Pärjäiletkö?”

YMMÄRRYS: ”Oletpa nähnyt paljon vaivaa”, ”Ihmisillä on erilaista osaamista.”

REILUUS: ”Toimin kuten on yhdessä sovittu”, ”Kohtelen kaikkia samanarvoisesti.”

HALLINTA: ”Kerron hyvissä ajoin muutoksista”, ”Ennakoin, organisoin ja priorisoin.”

MIELEKKYYS: ”Tiedän, että työlläni on merkitystä ja joku tarvitsee sitä”, ”Pystyn hoitamaan työni niin, että voin olla siitä ammatillisesti ylpeä.”

 EDISTYMINEN: ”Oivallan joka päivä uutta!”, ”Jaan omaa osaamistani muille.”

Saara Remes
saara.remes@saararemes.fi
saara@sovunrakentajat.fi

Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut valmentaja, työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti.

Kuva: Simo Pirskanen

Julkaistu: 04/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.