Koulutus
Valmennus
Yrityskulttuuri

Identiteetti ja tunnetaidot ovat jatkuvan oppimisen perusta

Jatkuvaa oppimista tapahtuu sekä työssä että vapaa-ajalla. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen helpottaa koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntämistä.

Ammatillinen identiteetti on jatkuvassa muutoksessa

Yhteiskunnalliset ja globaalit työelämään heijastuvat muutokset vaativat sekä työntekijöiltä että organisaatioilta joustavuutta ja jatkuvaa oppimista. Jatkuva oppiminen mielletään usein uusien tietojen tai konkreettisten taitojen oppimiseksi.

”Ammatillisen identiteetin ja toimijuuden tarkastelu antaa jatkuvasta oppimisesta ja työssä oppimisesta laajemman kuvan. Ihmisen suhde omaan työhön muuttuu työn muuttuessa, jolloin omaa roolia joudutaan paikantamaan uudelleen”, sanoo yliopistotutkija ja dosentti Päivi Hökkä.

Hökkä on tarkastellut tutkimustyössään jatkuvaa oppimista, työssä oppimista, ammatillista identiteettiä sekä työelämän tunnetaitoja ja emootioita voimavarana. Tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa yliopistotutkijana työskentelevä Hökkä aloittaa vuoden 2022 alusta jatkuvan oppimisen tenure track -professorina Tampereen yliopistossa.

Tampereen yliopistolla täydennyskoulutuksella ja työelämätutkimuksella on pitkät ja vahvat perinteet. Työelämän ja yhteiskunnan jatkuvan oppimisen tarpeisiin yliopistossa vastataan työelämärelevanteilla, aikuiselle oppijalle suunnitelluilla osaamisen kehittämisen ja oppimisen ratkaisuilla, joita tuottaa Tampereen yliopiston Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut. Uuden professuurin myötä pureudutaan aiempaa syvällisemmin koulutuksen ja työelämän rakenteisiin sekä työelämässä kertyvän oppimisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

”Oma tulokulmani aihepiiriin lähtee yksilö- ja yhteisötason identiteetistä ja toimijuudesta. Ihmiset joutuvat tekemään jatkuvasti päätöksiä ja valintoja työn, työelämän, organisaatioiden ja yhteiskunnan muuttuessa. Jatkuva oppiminen on tietojen ja taitojen omaksumisen lisäksi myös työskentelyä yksilöllisen ja kollektiivisen identiteetin parissa. Ammatillisen identiteetin ylläpitäminen ja uudistaminen ovat tärkeitä jokaisessa ammatissa vaadittavia työelämätaitoja nykyään”, Hökkä kuvailee.

Tunnetaidot parantavat vuorovaikutuksen laatua

Jatkuva oppiminen on läsnä niin yksilötasolla kuin yhteisöjen, organisaatioiden ja yhteiskunnankin tasolla. Identiteetissä ja toimijuudessa on myös yhteisöllinen puoli, joiden kehittymistä voidaan tukea johtamisen avulla.

”On tärkeää, että esihenkilöt ymmärtävät ja hyväksyvät työntekijän ainutlaatuisen henkilöhistorian ja suhteen työhön. Työntekijöiden toimijuutta tukeva johtaminen on vuorovaikutuksessa tapahtuva palvelutehtävä, jossa menestymisessä identiteetit ovat keskiössä”, Hökkä sanoo.

Toimijuutta tukevan johtamisen voi kiteyttää kohtaamiseen, osallistamiseen ja edistämiseen. Esihenkilön toiminta lähtee oman identiteetin tiedostamisesta, mikä mahdollistaa muiden kohtaamisen avoimesti. Tämä luo perustan esihenkilön työntekijöiden identiteettityön ja ammatillisen kehittymisen tuelle.

”Esihenkilön tehtävä on luoda osallistumista mahdollistavia tiloja sekä tukea systemaattisesti yksilöllisiä edistymispolkuja. Epäselvä ammatti-identiteetti estää jatkuvaa oppimista ja voi pahimmillaan johtaa työuupumukseen. Myös tunnetaidot ovat tärkeitä, sillä tunteita ei voida erottaa työstä”, kertoo Hökkä.

Kun emootiot ja tunnetaidot otetaan osaksi strategiatyötä, voidaan työyhteisössä käsitellä vaikeitakin asioita. Samalla luodaan turvallinen ympäristö, jossa työniloa ja intoa ylläpidetään luontevasti ja jossa voi tapahtua jatkuvaa oppimista ja ammatillista kehittymistä.

”Työntekijän kokema työtyytyväisyys heijastuu sekä työhyvinvointiin että työn tuloksellisuuteen”, Hökkä lisää.

”Työntekijän kokema työtyytyväisyys heijastuu sekä työhyvinvointiin että työn tuloksellisuuteen.

Osaamista kehitettävä ennakoivasti

Vuonna 2019 käynnistyneessä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa jatkuvan oppimisen uudistuksessa pyritään kehittämään aikuiskoulutusta ja parantamaan työllisyyttä sekä löytämään keinoja työssä ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi.

”Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää, sillä jatkuvaa oppimista tapahtuu työssä esimerkiksi mentoroinnin ja vertaisoppimisen välityksellä, koulutuksissa sekä vapaa-ajan toiminnoissa. Kun tiedetään, mitä henkilö osaa jo valmiiksi, voidaan koulutuspanokset kohdentaa paremmin”, sanoo suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Organisaatiotasolla olemassa olevan osaamisen tunnistaminen auttaa hyödyntämään työntekijöiden potentiaalia ja parantaa siten kilpailukykyä. Yksilötasolla osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen esimerkiksi osaamismerkein voi olla hyvin motivoivaa ja hyvä keino todentaa osaamisen olevan ajantasaista.

”Osaamisen tunnistamisen välineiden kehittämiseen on perustettu työryhmä, joka antaa ensimmäiset ehdotuksensa vuoden 2022 loppuun mennessä. Osaamismerkit ovat jo käytössä joillain aloilla”, sanoo Heinivirta.

Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tuetaan lisäksi TYÖ2030-projektilla. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman tavoitteena on uudistaa työpaikkojen toimintatapoja sekä auttaa työpaikkoja hyödyntämään teknologiaa ja luomaan työelämäinnovaatioita.

”Suurten yritysten henkilöstöhallinnossa on usein asiantuntemusta jo valmiiksi, mutta pienillä yrityksillä resursseja on vähemmän. Hankkeilla helpotetaankin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada uraohjauspalveluja”, sanoo Heinivirta.

Teksti: Merja Maukonen
Kuva: Pexels

Julkaistu: 12/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Kielitaidon puute estää urakehitystä

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Koulutus

Miksi organisaatioiden kannattaa panostaa jatkuvaan oppimiseen?

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Johtaminen

Suomalaisjohtajat kaipaavat lisää rohkeutta ja tukea – johtoryhmien merkitys korostuu muutosjohtamisessa

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Johtaminen

Työelämässä ei selviä ilman joustoa ja luovuutta

Luovuuden tulee kukoistaa leikkauksista huolimatta, luovuuden johtaminen on nyt entistä tärkeämpää

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Yrityskulttuuri

TikTok ja työelämän nuoret

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

Yrityskulttuuri

Nuoret työelämän kynnyksellä

Pelot eivät aina vastaa todellisuutta

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Hyvinvointi

Työn imua lisäämällä kohti parempaa työhyvinvointia

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

HR-järjestelmät
Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

Hyvinvointi

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointi
Työympäristö (akustiikka, ergonomia, toimitilat)
Yrityskulttuuri

Toimiston vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.