Koulutus

Osaamisen kehittäminen on strateginen valinta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n raportin Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea mukaan yritykset investoivat jatkuvaan oppimiseen vuosittain huomattavasti. Investoinnit edistävät työikäisten jatkuvaa oppimista, mikä on keskeinen osa henkilöstöhallintoa.

Jatkuvan oppimisen avulla voidaan vastata muuttuviin osaamistarpeisiin. Oppimisen sujuvoittamiseksi EK pitää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ensiarvoisen tärkeänä, ja osaamisen vahvistaminen on keskeinen strategisen johtamisen osa.

EK näkee vastuun jatkuvasta oppimisesta jakautuvan yksilön, organisaation ja yhteiskunnan kesken. Jokaisella on vastuu ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan, ja yrityksellä on vastuu työntekijöidensä osaamisesta ja lisäkoulutusmahdollisuuksien tarjoamisesta.

”Opinnot voidaan liittää osaksi työtä.

Työssä tarvittavan osaamisen kerryttäminen ja ylläpitäminen on myös yhteiskunnallinen kysymys. Koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua kehittämällä voidaan varmistaa, että koulutuspanosten kohdentaminen vastaa työelämän tarpeisiin.

Johtamisen käytännöillä luodaan toimiva oppimiskulttuuri

Muuttuvat olosuhteet sekä digitalisaation mukanaan tuomat jatkuvat muutokset työn tekemisen välineissä voivat kuormittaa työntekijöitä. Teknologian kehittyminen muuttaa myös ammattirakenteita ja osaamistarpeita. Sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin vaatii työntekijöiltä joustavuutta ja organisaatioilta osaamista kehittää työyhteisöä.

Työn murrokseen sopeutumisessa johtamisessa ja esihenkilötyössä vaaditaan ennakointia, muutosten analysointia ja toimivan oppimiskulttuurin luomista työyhteisöön. Tavoitteena on sisällyttää jatkuva oppiminen oleelliseksi osaksi organisaatiokulttuuria ja työyhteisön toimintaa.

Luottamuksellinen ja keskinäistä arvostusta ilmentävä ilmapiiri luovat ympäristön, jossa uutta osaamista voidaan luoda ja hyödyntää. Parhaimmillaan innostava ja motivoiva oppiminen tuottaa tarvittavaa osaamista ja oivaltamisen iloa sekä lisää tyytyväisyyttä työhön.

Oppimista tapahtuu koko ajan

Yritykset kehittävät työntekijöidensä osaamista monin eri tavoin, joista työpaikan ulkopuolella järjestettävät koulutukset ovat vain pieni osa. Suurin osa uuden oppimisesta tapahtuu työpaikan arjessa vertaisoppien ja yhdessä kehittyen.

Opinnot voidaan liittää osaksi työtä. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa myös teoriaopinnot voidaan suorittaa luontevana osana työpäivää, tai työntekijälle voidaan luoda henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jossa etenemispolut, tuki, sparraus ja koulutukset suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Digitalisaation myötä verkko-oppimisen osuus kasvaa entisestään. Lisäksi uutta osaamista, tietoja ja taitoja karttuu työpaikalla muun muassa vertaisoppimisen ja hiljaisen tiedon omaksumisen myötä. Vapaa-ajan harrastukset ja muut aktiviteetit tuovat oman lisänsä osaamisen karttumiseen.

Digitaalinen palvelukanava oppimisen tukena

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa jatkuvan oppimisen uudistuksessa kehitetään digitaalista palvelukanavaa, josta löytyisivät kootusti ennakointitiedot keskipitkällä aikavälillä tarvittavasta osaamisesta sekä tiedot erilaisista lisä- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista.

EK näkee jatkuvan oppimisen digipalvelun luontevana sijaintina osaamismerkeille, joilla voisi todentaa työssä ja vapaa-ajan toiminnoissa kertynyttä osaamista ja uusia taitoja, joista ei ole saatavilla perinteisiä todistuksia. Näin digitaalinen palvelukanava palvelisi kaikkia työikäisiä sekä yrityksiä.

Digitaaliseen palvelukanavaan kertyvää tietoa olisi myös mahdollista hyödyntää sekä rekrytoinneissa että työnhakijoiden yksilöllisessä palvelemisessa. Data-analytiikan avulla saataisiin myös lisää välineitä päätöksentekoon ja koulutuksen kohdentamiseen työelämän tarpeisiin.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Pexels

Lähteet: EK: Uudistuminen lähtee osaamisesta – Jatkuva oppiminen on yritysten arkea, ek.fi

Julkaistu: 11/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn.

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.