Koulutus
Rekrytointi
Valmennus

Oikeanlaista osaamista vahvistamalla menestykseen

Osaamistarpeita ennakoimalla kilpailukykyä voidaan ylläpitää joustavasti. Osaajapulaa voidaan helpottaa yrityksen tarpeiden mukaisesti räätälöidyillä koulutuksilla.

Jatkuvan oppimisen uudistus vastaa työelämän muutoksiin

Työelämässä on tapahtumassa suuri muutos globalisaation, digitalisaation ja vihreän siirtymän edetessä. Koronapandemian myötä muutokset työssä ja työn tekemisessä ovat ennakoituakin nopeampia. Työelämän muutoksista keskusteltaessa esiin nostetaan usein uhkakuvat, kuten työttömyys ja osaajapula.

”Uhkakuvien sijasta työelämän ja osaamistarpeiden muutos kannattaisi nähdä mahdollisuutena ja keskittyä ratkaisuihin. Osaamista kehittämällä toimintaa voidaan sopeuttaa kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Jatkuva oppiminen tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia yksilö- ja organisaatiotasolla sekä yhteiskunnallisesti”, sanoo suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii tukemaan työelämän muutosten vaatimaa osaamisen kehittämistä jatkuvan oppimisen uudistuksella. Hanke käynnistyi vuonna 2019 ja jatkuu vuoteen 2023 saakka. Hankkeen keskeisiä osa-alueita ovat aikuiskoulutuksen kehittäminen, työllisyyden parantaminen ja osaamisen tunnustaminen.

Jatkuvan oppimisen uudistuksessa kehitetään keskipitkän aikavälin ennakointityökaluja koulutuksen sopeuttamiseksi tarpeita vastaavaksi. Keskipitkän aikavälin ennakointityökalut täydentävät jo olemassa olevia pitkän eli noin 10–15 vuoden aikavälin ennakointijärjestelmiä sekä lyhyen tähtäimen barometrityyppisiä työvoimapulaa ennakoivia järjestelmiä.

”Ennakoinnin lisäksi kehitämme jatkuvan oppimisen digitaalista palvelukokonaisuutta, johon kootaan ennakointitietoja sekä tietoa erilaisista koulutusmahdollisuuksista. Tälläkin hetkellä koulutustarjontaa on valtavasti, mutta sopivan koulutuksen löytäminen on haastavaa, mikä hidastaa koulutusten koko potentiaalin hyödyntämistä”, Heinivirta kertoo.

Keskipitkän eli noin viiden vuoden aikavälin ennakointityökalun tuottamat tiedot tullaan viemään digitaaliseen palveluun, josta voi tarkistaa millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja millaisella koulutuksella tai osaamispalveluilla tarvetta vastaavaa osaamista voi hankkia.

Osaamisen kehittäminen parantaa kilpailukykyä

Henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeää yritysten ja organisaatioiden kilpailukyvylle, sillä monilla aloilla osaajapula on suuri. Joillain aloilla ja työpaikoilla saattaa olla myös henkilöstöryhmiä, joiden pohjakoulutus ei ole enää ajan tasalla tai pohjakoulutusta ei ole lainkaan.

”Yrityksissä osaamisen kehittäminen kasautuu usein kouluttautuneille henkilöille, jotka oma-aloitteisesti kehittävät ammattitaitoaan. Meidän jatkuvan oppimisen ohjelmassamme kiinnitetään huomiota myös koulutuksissa aliedustettujen, vähemmän kouluttautuneiden työntekijöiden osaamisen kehittämiseen”, kertoo palvelujohtaja Erja Lakanen Hyriasta.

Hyria tarjoaa ammatillista koulutusta sekä valmennus- ja kuntoutuspalveluita nuorille ja aikuisille. Palveluihin kuuluvat myös yrityksille suunnatut rekrytointi- ja koulutuspalvelut sekä yritysten toiminnan kehittämiseen tähtäävät ratkaisut.

”Aliedustettujen ryhmien osaamisen vahvistamisella on valtava yhteiskunnallinen merkitys. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten ja osatyökykyisten henkilöiden osaamisen tunnistamisella, kohdennetulla koulutuksella ja ohjauksella voidaan vastata osaajapulaan”, Lakanen sanoo.

Hyriassa panostetaan vieraskielisten ammatillisen osaamisen kartuttamisen lisäksi suomen kielen ja opiskeluvalmiuksien ja työelämäosaamisen parantamiseen. Osatyökykyisten henkilöiden koulutustarpeiden suunnittelu aloitetaan henkilöasiakkaan työkyvyn kartoittamisesta ja samalla pohditaan, kuinka osatyökykyisten potentiaali vastaa työnantajan osaamistarpeisiin.

”Tarjoamme työpaikoille tukea monimuotoisen ja monikulttuurisen työyhteisön kehittämiseen rekrytoinnista ja perehdytyksestä esimiestyöhön, ja tuemme yritysasiakkaita työtehtävien uudelleenmuotoilussa sekä työkykyjohtamisessa”, Lakanen lisää.

Hyrian toteuttamassa Hämeen ELY-keskuksen palvelupilotissa yhdistetään työnantaja- ja työnhakijapalvelut tiiviimmäksi palvelukokonaisuudeksi sekä helpotetaan osaajien löytämistä ja kouluttamista yritysten osaamistarpeiden mukaisesti. Pilotti on osa hallituksen Työkykyohjelmaa.

”Työelämädiilissä tavoitteena on tukea työkykykysymyksiä ennaltaehkäisevästi erilaisilla ratkaisuilla, joihin kuuluvat esimerkiksi valmennus, konsultointi ja kohdennettu rekrytointituki. Myös muita osatyökykyisten työllistymistä edistäviä hankkeita on käynnissä”, Lakanen sanoo.

Täsmäosaamista työssä oppien

Työvaltainen oppiminen räätälöidään yritysten tarpeiden mukaan. Aluksi voidaan opiskella tarvittava määrä tutkinnon osia tai yrityksen tarpeiden mukaista täsmäosaamista. Valtaosa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla arjen työtä tehden.

”Työvaltaisessa oppimisessa lähiopetusta voi olla aluksi yhdestä kolmeen päivää viikossa ja loput ajasta opiskellaan työpaikalla oppilaitoksen tai työpaikkaohjaajan tukemana. Oppimisprosessi rakennetaan alusta alkaen yhteistyössä työnantajan kanssa. Tavoitteena on hankkia työssä tarvittavaa osaamista”, Lakanen kertoo.

Kun osaamisen vähimmäistaso on saavutettu, voi työnantaja tehdä oppisopimuksen opiskelijan kanssa. Oppisopimuksella opiskellessa vähintään 80 % opiskelusta tapahtuu työpaikalla oppien. Myös esimieskoulutuksessa ja johtamisen tutkinnoissa oppisopimuksella voidaan hankkia juuri yrityksen tarpeiden mukaista osaamista.

”Opinnoissa laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma ja koulutukset suunnitellaan sekä yritysten että opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Yrityskohtaiset toteutukset ja verkossa opiskelu ovat myös joustavia tapoja kehittää esimiesten ja muun henkilöstön osaamista”, Lakanen sanoo.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Unsplash

Julkaistu: 12/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Kielitaidon puute estää urakehitystä

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Koulutus

Miksi organisaatioiden kannattaa panostaa jatkuvaan oppimiseen?

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Johtaminen

Suomalaisjohtajat kaipaavat lisää rohkeutta ja tukea – johtoryhmien merkitys korostuu muutosjohtamisessa

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Johtaminen

Työelämässä ei selviä ilman joustoa ja luovuutta

Luovuuden tulee kukoistaa leikkauksista huolimatta, luovuuden johtaminen on nyt entistä tärkeämpää

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Yrityskulttuuri

TikTok ja työelämän nuoret

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

Yrityskulttuuri

Nuoret työelämän kynnyksellä

Pelot eivät aina vastaa todellisuutta

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Hyvinvointi

Työn imua lisäämällä kohti parempaa työhyvinvointia

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

HR-järjestelmät
Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

Hyvinvointi

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointi
Työympäristö (akustiikka, ergonomia, toimitilat)
Yrityskulttuuri

Toimiston vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.