Työaika
Työlaki

Uusia työaikamuotoja työaikalain piiriin

Työaikalain uudistumisen myötä työaikaa on seurattava sekä etätyössä että uudessa joustotyössä

Vuoden alusta voimaan astunut uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoiden ja työelämän muutoksiin. Ajasta ja paikasta riippumaton, itsenäinen tietotyö huomioidaan uudessa työaikalaissa, mikä mahdollistaa työpaikkakohtaisista työaikaratkaisuista sopimisen.

”Uusi työaikalaki velvoittaa työnantajan seuraamaan työaikaa aiempaa laajemmin. Etätyöpäivienkin työaikaa on seurattava”, kertoo työvoimahallinnan asiantuntija Rauni Nastolin Visma Enterprise Oy:stä.

Säännöllisestä työajasta sovittaessa työajanseurannaksi riittää sopimus työpäivän pituudesta. Etätyöpäivän työajan voi kirjata ylös, mikäli työnantajalla on käytössään sähköinen työajanseurantajärjestelmä. Sähköiseen järjestelmään voidaan kirjata myös työnantajan määräämät ylityöt etätöissä.

”Työajanseuranta on sekä työnantajan että työntekijän etu, sillä järjestelmästä voidaan luotettavasti todentaa tehdyt työtunnit sekä poissaolot. Nykyään on tarjolla runsaasti työajanseurantajärjestelmiä, joita voi käyttää mobiililaitteilla tai työläppärillä”, Nastolin kuvailee.

Esimerkiksi Visman kehittämä Tiima työajanhallinta on työajan kirjaamiseen, kohdistamiseen ja seurantaan suunniteltu työkalu, jonka automatisoidut toiminnot huomioivat kaikki palkanmaksuun vaikuttavat tekijät. Järjestelmä sopii myös etätyöpäivien työajanseurantaan.

Joustotyö mukautuu elämään

Työaikalaissa määritellään uutena työaikamuotona itsenäiseen tietotyöhön sopiva joustotyö. Joustotyössä työntekijä voi päättää itsenäisesti työntekopaikan sekä työaikansa sijoittelun vähintään puolet työajasta, kun etätyössä työajan on sijoituttava samojen kellonaikojen puitteisiin kuin toimistollakin tehtävässä työssä.

”Joustotyöajassa työnantaja ja työntekijä sopivat päivittäisestä tai viikoittaisesta työajasta, jonka on tasoituttava neljän kuukauden seurantajaksolla tiettyyn viikkotyöaikaan. Joustotyö mahdollistaa työajan ja perhe-elämän yhteensovittamisen muita työaikamuotoja paremmin”, kertoo Nastolin.

Joustotyöaikasopimukset ovat yksilökohtaisia, ja sopimuksessa sovitaan työnteolle raamit ja tehtävät. Työnantajan on seurattava työaikaa myös joustotyössä.

”Työajanseurantajärjestelmiä kannattaa hyödyntää. Näin sekä työntekijän että työnantajan on helpompaa seurata, etteivät tehdyt työtunnit ylitä työaikalain määräyksiä”, Nastolin sanoo.

Lisätietoja: www.visma.fi/enterprise/tiima

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 04/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.