HR-järjestelmät
Työaika

Mihin työaika kuluu?

Johtaja, tunnista pahimmat aikasyöpöt ja paranna kannattavuutta HR-datan avulla

Sukellus henkilöstödataan kertoo huomattavan paljon yrityksen tehokkuudesta ja osaamisesta. Usein yrityksissä panostetaan asiakastyötä tekevien arjen virtaviivaistamiseen, mutta yhtä tärkeää on miettiä myös hallinnon ja tukitoimien työprosessit kuntoon.

Perinteinen HR-data sisältää kaikille tuttuja tunnuslukuja, kuten ikäjakauman, palkat, poissaolot ja vaihtuvuuden.

”Nämä muodostavat yritykselle hyvän yleiskatsauksen, mutta tarjoavat harvemmin syvällistä tietoa siitä, miten yritys voisi tehostaa omia prosessejaan ja toimintaansa”, huomauttaa HR Manager Piia Tuliniemi Silta Oy:stä.

Mihin työaika kuluu?

Tuliniemi muistuttaa, että toiminnan kehittämisen näkökulmasta on tärkeää saada kokonaiskuva työajan jakautumisesta ja prosessien sujuvuudesta.

”Yrityksissä kannattaisikin seurata yhä tarkemmin sitä, mihin henkilöstön aika todellisuudessa kuluu. Kirjaamalla kaikki työtunnit nähdään, mitkä työvaiheet vievät eniten aikaa. Samalla päästään kiinni pullonkauloihin: Sisältääkö joku vaihe rutiininomaista manuaalista työtä ja voisiko sitä vähentää?”, hän esittää.

”Asiakastyötä tekevien työn virtaviivaistamisen lisäksi on tärkeää miettiä myös hallinnon ja tukitoimien työprosessit kuntoon, erityisesti henkilöstövetoisilla aloilla. Kaikki tehokkuus tukee lopulta aina liiketoiminnan kannattavuuden kehitystä.”

HR-data johtoryhmän pöydälle

Monessa yrityksessä HR-data kiinnostaa, mutta käyttöönotto takkuaa.

”Yksi tekijä on hyvä taustajärjestelmä, joka kokoaisi raportit yhteen paikkaan – sen sijaan tietoa pyöritetään vanhaan tapaan Excelissä. Näkemyksen muodostaminen ei saisi olla näin työlästä”, Tuliniemi painottaa.

”HR-henkilöiden aktiivisuus on myös erittäin tärkeää: jos muu johtoryhmä ei oma-aloitteisesti osaa kysyä henkilöstödatan perään, HR-ammattilaisen tehtävä on tuoda tietoa ja näkemystä pöytään. Johdon kiinnostus nousee, jos voidaan osoittaa data-analysoinnin pohjalta tehtyjen muutosten vaikutus yrityksen tulokseen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn.”

HR-data kiinnostaa – miten alkuun?

Sillan asiakkaat pääsevät helposti liikkeelle ottamalla käyttöön HR-raportoinnin palvelut.

”Jos et ole vielä Sillan asiakas, jätä meille yhteydenottopyyntö niin kartoitetaan yhdessä, miten voisimme teidän yritystänne auttaa”, Tuliniemi kannustaa.

Lue lisää ja jätä yhteydenottopyyntö!

Julkaistu: 01/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.