Hyvinvointi
Johtaminen
Valmennus
Yrityskulttuuri

Käännä konflikti vahvuudeksi

MLP tuo markkinoille uuden konfliktinhallintatyökalun elokuussa 2019. Everything DiSC Productive Conflict -profiili syventyy epäterveisiin konfliktin käsittelytapoihin – ja siihen, miten nämä haitalliset tavat voidaan kääntää paremmin tuloksia tuoviksi menetelmiksi.

Toimitusjohtaja Sami Jalonen MLP Modular Learning Processes Oy:stä kertoo, että uuden tuotteen taustalla on ajatus, jonka mukaan konfliktitilanteissa meissä kaikissa ilmenee – valitettavan automaattisesti – toimintatavallemme ominaisia tuhoisia ajatuskulkuja.

”On kuitenkin mahdollista tulla tietoiseksi näistä mietteistä – ja sen sijaan, että toimisimme niiden mukaan, kääntää suuntaa merkittävästikin”, kuvailee Jalonen. Tällöin otetaan askel taaksepäin, käsitellään meissä syntynyt tunnetila ja muodostetaan uusi, kehittävämpi toimintatapa.

Jalosen mukaan konfliktiprofiili toimii sekä tiimitasolla että kahdenkeskisissä suhteissa työpaikoilla. Työkalu opettaa sanoittamaan hankalat asiat, tulemaan ikään kuin ”ulos tilanteesta” ja rakentamaan uutta terveemmälle ja tuottavammalle pohjalle.

Kaiken ytimessä on kahden ihmisen välinen suhde, jossa Jalosen mukaan piilee sekä haaste että mahdollisuus. "Aina tulisi olla mahdollisuus siirtyä epämiellyttävästä kohtaamisesta hedelmälliseen yhteistyöhön."

Kun kello tikittää
Jalosen mukaan työpaikoilla on edelleen hyvin tyypillistä, että konfliktien annetaan eskaloitua. ”Konfliktiprofiilin avulla ongelmia voidaan alkaa käsitellä jo hyvissä ajoin ennen eskalaatiota.”

Ilman toimivaa kommunikaatiota ongelmat eivät selviä – ja kärpäsistä saadaan ajan mittaan härkäsiä. Jalonen puhuu psykologisesta turvallisuudesta, jota tulee edistää työpaikoilla kaikin keinoin. Avainasemassa on luottamus: tiimien jäsenten täytyy tuntea toisensa ja heidän pitää haluta jakaa asioita. Jos joku on haluton niin tekemään, on suuri mahdollisuus, että koko prosessilta menee pohja.

”Tällöin myös turvallisuus katoaa.”

Konflikteja ei sen sijaan pidä pelätä, vaan konfliktista voi – lähes aina – kaivaa esiin sen kasvattavan, positiivisen puolen. ”Konflikti ei tarkoita muuta kuin sitä, että mielipide-erot aiheuttavat vahvoja tunteita. Organisaatio, joka välttelee konflikteja hinnalla millä hyvänsä, on ennen pitkää tuhon tiellä.”

Puhumalla paras
Tuppisuiden käsissä uusi työkalu ei toimi, mutta tämän suhteen Jalonen ei ole huolissaan.

”Suomalaisilla on vanhastaan sellainen maine, että ollaan turhan hiljaa työpaikoilla, mutta ei se pidä paikkaansa. Kaikenlaisista asioista puhutaan koko ajan enemmän ja etenkin uusi sukupolvi on vahvasti tekemässä tätä muutosta.”

MLP:llä on paljon asiakkaita, jotka ovat jo etukäteen innoissaan uudesta työkalusta. Jalonen odottaa, että talven 2019-2020 aikana Konfliktiprofiili lyö isosti läpi.

”MLP:n valmentajaverkostoon kuuluu satoja henkilöstön kehittäjiä, jotka toimivat joko valmennusyrityksissä tai isojen yritysten sisäisinä valmentajina. Uusi profiili on herättänyt valmentajiemme keskuudessa valtavasti mielenkiintoa ja ensimmäiset valmennuspaikat on jo varattu”, Jalonen toteaa.

MLP Modular Learning Processes Oy on Suomen ainoa yritys, joka sertifioi Everything DiSC - ja The Five Behaviors of a Cohesive Team -valmennusratkaisujen käyttäjiksi. Yritys on osa Wileyn maailmanlaajuista valmentajaverkostoa.

Lisätietoja: www.mlp.fi

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.