Rekrytointi

Vuokratyö hankki kannuksensa

Vuokratyöntekijät viihtyvät työssään paremmin kuin peruspalkansaajat.

Vuokratyön siunauksellisuutta harvoin hehkutetaan julkisuudessa,mutta jos vuokratyön tekijöiltä itseltään kysytään, olot ovat varsin hyvät.

Henkilöstöpalveluyritysten liiton (HPL) viimevuotisen vuokratyötutkimuksen mukaan 70 % vuokratyön tekijöistä on "innostunut työstään", kun keskimäärin 66 % suomalaisista "normityöntekijöistä" voi allekirjoittaa saman väittämän. Lisäksi innostuneiden joukko on vuosi vuodelta kasvanut, joten ihan tähdenlennosta ei ole kysymys. Henkilöstöpalveluyritysten liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara toteaa, että vuokratyöntekijöiden tyytyväisyys on pieni "ylläri" tutkimuksen teettäjällekin, vaikka nousutendenssi on jatkunut jo vuosia. "Eroa tulee kuitenkin sen verran paljon ns. perinteisessä työsuhteessa oleviin työntekijöihin, että kyllähän se yllättää", hän myöntää. Maireat luvut eivät myöskään johdu pienestä otoksesta: HPL:n kyselyyn vastasi 7 165 vuokratyöntekijää 26 alan eri yrityksestä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin tutkimuksen 11-vuotisessa historiassa.

Peukut ylös!
HPL:n kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä (88 %) vuokratyön tekijästä on myös valmis suosittelemaan vuokratyön tekemistä tuttavilleen. Tässäkin on tapahtunut pientä nostetta vuosien varrella.

Tyytyväisenä hyrräävien vuokratyöntekijöiden suositteluhaluja nostaa useampi tekijä: työ on sitä, mitä luvattiin; työnantaja hoitaa palkanmaksun ja muut työsuhdeasiat jämptisti; ja töitä saa nopeasti henkilöstöpalveluyrityksen kautta.

Vastaavasti peukalon alaspäin kääntäneiden (12 %) kommenteissa erottui kolme kielteistä asiaa: epäsäännöllinen työ ei miellytä, epätietoisuus työsuhteen jatkumisesta vaivaa ja vuokratyöntekijä ei tunne olevansa ”oman talon väkeä” asiakasyrityksessä.

Individualismin airut
Kohta 15 vuotta alalla ollut Tuliara osaa nimetä ne elementit, jotka nostavat vuokratyön suosiota Suomessa.Yksi niistä on varmasti vapaus valita: esimerkiksi opiskelija voi kätevästi valita nettipohjaisista palveluista ne vuorot, jotka sopivat hänelle. HPL:n tietojen mukaan puolet vuokratyöntekijöistä on alle 25-vuotiaita, jotka arvostavat vapautta ja joustavuutta.

”Tähän liittyy toinen asia eli se, että etenkään nuoret ihmiset eivät halua sitoutua yhteen työpaikkaan pitkäksi aikaa”, toteaa Tuliara.

Kolmas merkittävä tekijä on lisäansiot. Nuorilla - ja miksei vähän vanhemmillakin - voi olla mielessä tavoite, jota varten säästetään ja vuokratyön tekemisellä kerrytetään kassaa.

Neljäs syy liittyy urasuunnitteluun: esimerkiksi ravintola-alaa opiskeleva voi määrätietoisesti hankkia ansioluetteloonsa erilaisia ravintoloita, fine diningista pikaruokaan.

Viidentenä Tuliara nostaa esille sen, kuinka nopeaa ja helppoa työn saaminen on vuokratyöpalvelun kautta. Sähköistynyt vuokratyönvälitys sopii hyvin erityisesti diginatiivien pirtaan.”Netissä voi myös ilmoittaa kätevästi, milloin ei ole käytettävissä - ja milloin taas ottaa toimeksiantoja vastaan.”

Lainsuojattomasta salonkikelpoiseksi
Vuokratyö tuntuu osuvan zeitgeistiin varsin hyvin - mutta aina näin ei ole ollut. Kun isot kansainväliset vuokratyöyritykset - etunenässä Manpower ja Adecco - rantautuivat Suomeen 90-luvun lopulla, vuokratyö oli hetken aikaa "outo lintu", joka haki paikkaansa kentällä. Tämä muuttui vuonna 2001, kun työsopimuslakiin tuli merkittävä muutos, jonka myötä myös vuokratyöhön alettiin soveltaa työehtosopimuksia.

”Se oli sellainen asia, jonka ansiosta ammattiyhdistysliikkeellekin oli helpompi hyväksyä vuokratyö ja 2000-luvulla ala onkin kasvanut vahvasti", kuvailee Tuliara. HPL:kään ei ole enää mikään untuvikko, vaan järjestö täytti 30 vuotta tammikuussa.

Tuliara huomauttaa, että vuokratyövoima on määrätietoisesti levinnyt yhä uusille toimialoille. Alkuaikoina haalittiin tilapäisapua ravintolaan tai konttorille, tai sitten teollisuuteen tarvittiin lisää tekeviä käsiä. "Nyt voi sanoa, että mukana ovat jo kaikki toimialat - ja kaikki tehtävät." Tällä Tuliara tarkoittaa sitä, että vuokratyö ei enää ole leimallisesti matalapalkkaduunia, vaan myös asiantuntijoita, esimiehiä ja johtajia haetaan vuokratyöpalvelun kautta.

"Jotkut vuokratyöyritykset ovatkin erikoistuneet juuri tälle puolelle ja etsivät asiakkailleen esimerkiksi oikeustieteen tai luovien alojen ammattilaisia."

Vuokratyö yhteiskunnan moottorina
Vuokratyövoimasta on tullut koko Suomea liikkeellä pitävä voima "normityön" ohessa: jos vuodessa 140 000 kansalaista tekee vuokratyötä, ei kysymys voi olla mistään marginaalipuuhastelusta.

"Henkilötyövuosiksi muutettuna alan työllistävä vaikutus on reilu 40 000 työntekijää", täsmentää Tuliara. Ja vaikka nuoret dominoivat, vuokratyö sopii myös harmaan pantterin kalenteriin. Poiminta tutkimuksesta: erityisesti yli 63-vuotiaat pitävät vuokratyötä mielekkäänä tapana tehdä töitä.

Osa vuokratyön diversiteettiä on se, että työrupeaman kestot vaihtelevat hyvinkin paljon. Toimistotyöntekijän äitiysloman sijaisuus voi kestää kolme vuotta, kun taas kauppaliikkeen inventaarioon tarvitaan lisäresurssi kenties vain päiväksi. Toimialoissa on eroa silloin, kun puhutaan kestosta.

"Teollisuuden eri projektit, IT-sektori ja erilaiset asiantuntija- ja toimistotyöt ovat tyypillisesti sellaisia, että työ kestää useamman kuukauden, aika usein puolesta vuodesta vuoteen. Kaupan puolella ja matkailu- ja ravintola-alalla työpätkät ovat lyhyempiä - tällöin esimerkiksi kassaa hoitamaan tarvitaan kiireesti sijainen sairastapauksen johdosta."

Normitalkoot teollisuuteen, kiitos!
Vaikka vuokratyövoima purjehtii selvässä myötätuulessa, on HPL:n toivomuslistalla vielä jokunen regulatorinen muutos. Näistä kärkipäässä on teollisuuden työehtosopimusten tuunaaminen.

"Teollisuudessa on edelleen noin sata TES:iä, joissa rajoitetaan ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Vain tiettyjen ruuhkahuippujen aikana saa turvautua vuokratyövoimaan", Tuliara harmittelee. Teollisuuden työehtosopimuksien "miinat" ovat sikäli kuriositeetti, että esimerkiksi palvelupuolella ei moisia rajoitteita ole koskaan ollutkaan.

Tuliara muistuttaa EU:n vuokratyödirektiivistä (2008), joka ei salli perusteettomien kieltojen tai rajoitusten asettamista vuokratyövoiman käytölle. Kiellot ja rajoitukset ovat turhia, koska direktiivi parantaa vuokratyöntekijöiden suojaa asettamalla vuokratyötä koskevia vähimmäisvaatimuksia ja varmistamalla, että vuokratyöntekijöihin sovelletaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Käytännössä "yhdenvertainen kohtelu" tarkoittaa sitä, että vuokratyöntekijän keskeisten työehtojen on oltava asiakasyrityksessä suoritettavan toimeksiannon ajan vähintään samanlaiset kuin ne olisivat, jos yritys olisi palkannut hänet suoraan samaan tehtävään.

"Meillä ollaan tilanteessa, jossa direktiiviä ei ole vieläkään implementoitu kokonaisuudessaan. Näin kieltoja ja rajoituksia voi edelleen esiintyä", hän kertoo.

Imago kunnossa
Yleinen mielipide ja julkisuusmylly sen sijaan kohtelee vuokratyötä jo varsin hyvin. "Alalla on ollut ylilyöntejä ja huono maine vielä parikymmentä vuotta sitten, mutta ne ajat ovat takana", Tuliara toteaa.

"Olemme päässeet mainekuopasta ylös ja nyt vuokratyötä jo arvostetaan. Tähän pääseminen on vaatinut paljon ja voi sanoa, että esimerkiksi meidän jäsenyrityksemme ovat kehittäneet alaa todella paljon, jotta epäkohdat on saatu oikaistua."

Tuliaran mukaan vuokratyön tulevaisuus vaikuttaa varsin hyvältä. Varsinkin isoilla yrityksillä on jo pitkään ollut suunnitelmat ja prosessit, joiden avulla henkilöstön lisäresursseja haalitaan ja hyödynnetään. "Näille yrityksille henkilöstöpalveluyritys on strateginen henkilöstökumppani", kuvailee Tuliara.

"Yhteistyön myötä palveluvalikoima on jatkuvasti kehittynyt ja monipuolistunut. Vuokratyövoima on monella tapaa suomalaisen työelämän muutoksen ytimessä”, hän linjaa.

Työvoima kansainvälistyy
Samalla kun yhä useampi toimiala kärsii kroonisesta tai ajoittaisesta työvoimapulasta, vuokratyö näyttäytyy apuun rientävänä ritarina kovalla frekvenssillä. Kaikkien ritarien ei silti tarvitsisi puhua täydellistä suomea. Tuliaran mukaan työperäisen maahanmuuton edistäminen on elintärkeää ja helpottuisi kummasti, jos yritykset luopuisivat sangen jyrkästä suomenkielentaidon vaatimuksestaan.

"Kielivaatimuksia voisi höllätä monessa paikassa", hän uskoo. "Esimerkiksi Lapin matkailussa voisi hyödyntää laajemmin kansainvälisiä osaajia, joilla on kokemuksia monesta eri maasta."

Henkilöstöpalveluyritysten liitto (HPL) on toteuttanut vuokratyöntekijätutkimuksia vuosina 2007, 2008, 2009, 2010, 2012, 2014, 2016 ja 2018. Tutkimuksissa on selvitetty vuokratyöntekijöiden mielipiteitä työn sisällöstä ja motivaatiosta, työstä asiakasyrityksissä, mielipiteitä henkilöstöpalveluyrityksestä työnantajana ja vuokratyön mielekkyydestä.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Esa Ahdevaara

Julkaistu: 02/2019