blogit
Johtaminen
Yrityskulttuuri

BLOGI

Ennen digitaalisuuteen pyrittiin – nyt sitä jo vaaditaan

Kirjoittajat: Emma Karhulahti ja Anne Lind

Vuoden 2020 Accenture Global Digital Fluency -tutkimus osoittaa, että vain 14% yrityksistä on digitaalisesti kypsiä. Lopuilla 86% on siis vielä pitkä matka kuljettavana.

Matkan varrella on monta pysäkkiä, joilla kaikilla tulee käydä saavuttaakseen sen halutun päämäärän. Menestyäkseen työntekijöillä on oltava käytössään digitaalisia työkaluja ja mahdollisuus niin koulutuksiin kuin muutenkin jatkuvaan oppimiseen. Johdon tulee myös olla tähän sitoutunut, kuten myös yrityksen kulttuurin ylipäätänsä, jotta laaja digitaalinen potentiaali olisi hyödynnettävissä. Digital fluency, eli digitaalinen sujuvuus, on menestyksen kannalta kriittistä - se antaa ihmisille mahdollisuuden rakentaa teknologisen perustan sekä vapauden uusille luoville työskentelytavoille.

Puhutko sujuvaa digiä?

Katsotaan digitaalista sujuvuutta esimerkin kautta: jos joku puhuu vierasta kieltä, hän ymmärtää kielen perusteet, kuten lukemiseen ja puhumiseen vaadittavan perussanaston. Mutta puhuakseen kieltä sujuvasti täytyy olla valmius luoda jotain uutta ja ymmärtää nyansseja kuten vitsiä kertoessa tai syvällistä keskustelua käydessä.

Digitaalinen sujuvuus on puuttuva ainesosa monissa digitaalisissa muutoshankkeissa. Teknologia on tehokas mahdollistaja, mutta digitaalinen sujuvuus vaatii muutakin kuin pelkkää teknologiaa. Monissa tapauksissa teknologia ei ole ihmistä pidättelevä tekijä vaan puutteellinen digitaalinen infrastruktuuri, kulttuuri, johtaminen tai jotkin muut relevantit osa-alueet.

Tilaisin yhden menestyksekkäästi toteutetun digitaalisen muutoksen, kiitos

Menestyksekkään ja nopeutetun digitaalisen muutoksen resepti koostuu neljästä ainesosasta: Digitaaliset perusteet tarkoittavat uusinta tekniikkaa ja digitaalista arkkitehtuuria. Digitaaliset toiminnot, miten tieto- ja digitaaliset teknologiat muuttavat ihmisten työskentelytapoja. Digitaalinen johtajuus ja kulttuuri edellyttävät yhteistyöhön perustuvaa johtamistapaa, joka kannustaa tiedon jakamiseen, oppimiseen ja riskinottoon. Aidosti digitaalinen työvoima ei tapahdu vahingossa - se on seuraus teknologian määrästä, innostuneesta työvoimasta, jolla on oikeat taidot ja ymmärrys tuottaa arvoa digitaalisia työkaluja hyödyntäen.

Digitaalinen sujuvuus vain yksinkertaisesti kannattaa. Tulokset osoittavat, että digitaalisesti sujuvilla yrityksillä on ollut voimakasta liikevaihdon kasvua (yli 20%) viimeisten 3 vuoden aikana ja niiden ennustetaan kasvavan samaa vauhtia tulevaisuudessakin. Digitaalisesti sujuvat organisaatiot ovat edelläkävijöitä ja voittajia asiakkaiden sekä työntekijöiden näkökulmasta, he ovat innovaatioiden ja toiminnan tehokkuuden johtajia. Tutkimukset osoittavat, että 69% digitaalisesti sujuvista organisaatioista on työntekijöiden mielestä hyviä työpaikkoja. 68% johtaa kilpailijoitaan asiakastyytyväisyydessä, 62% johtaa innovaatioissa ja 61% johtaa toiminnan tehostamisessa.

Miten digitaalinen sujuvuus on konkreettisesti mahdollista saavuttaa?

Digitaalinen sujuvuus on välttämättömyys, kysymys kuuluukin: miten se tehdään? Alla kaksi esimerkkiä siitä, miten organisaatiot voivat auttaa johtajiaan ja työntekijöitään rakentamaan digitaalista sujuvuutta.

Accenture - kaikki työntekijät: Digitaalisuus ei ole vain puhetta vaan toimintaa ja uusien taitojen oppimista

Accenturen kaikkien työntekijöiden odotetaan olevan digitalisaation edelläkävijöitä, digitaalisiin teknologioihin tulee tarttua ja sisällyttää ne päivittäiseen työhön. Tämän saavuttamiseksi Accenture on käynnistänyt yhtiönlaajuisen TQ (Technology Quotient) -haasteen, jossa kaikki yli 500 000+ työntekijää otettiin mukaan yhteiselle TQ-matkalle. Kaikki opiskelevat ajankohtaisia aiheita lyhyiden luentovideoiden kautta ja jokainen luento päättyy 15 kysymyksen visaan aiheesta. Jotta oppimismatka olisi entistä kiinnostavampi ja hauskempi, Accenture on pelillistänyt sen tunnustuksilla ja palkinnoilla, ja sitä seurataan myös henkilökohtaisilla suoritusmittareilla.

Johdon sanoista tekoihin: Digitaalisuus tarkoittaa uudistumista organisaation kaikilla tasoilla

Johtajien ja esihenkilöiden tulee olla digitaalisen sujuvuuden suunnannäyttäjiä, esimerkillä johtaminen ja sanoista tekoihin on välttämätöntä. Digitaalinen sujuvuus tulisi määritteellä ja kuvata konkreettisena käyttäytymisenä ja tekoina eri johtamisen tasoilla. On oltava systemaattinen lähestymistapa ja toimintamalli siitä, miten soveltaa digitaalista sujuvuutta työn kaikkiin osa-alueisiin. Sen omaksuminen on avain menestykseen, sillä digitaalinen sujuvuus ulottuu yrityksen strategioihin, päätöksentekoon, johtamiseen, asiakaspalveluun, työntekijäkokemukseen, innovaatioihin ja yleisesti uusiin työskentelytapoihin.

Luotamme siihen, että organisaatiosi haluaa menestyä tulevaisuudessa. Ja että olet todennäköisesti ollut jo jonkin aikaa digitaalisella matkallasi. Tiedätkö, kuinka pitkälle olet päässyt? Tiedätkö kuinka pitkällä sinun tulisi olla, jotta saisit todellista strategista etua? Tiedätkö, miten pystyt antamaan työvoimallesi mahdollisuuden paitsi luonnostaan tulla digitaalisesti sujuvaksi ja ylläpitää sitä? Teetkö kaikkesi matkan nopeuttamiseksi?

Kirjoittajat:

Emma Karhulahti
Arvoarkkitehti, jonka sydän sykkii muutoksille ja muutoksenjohtamiselle, virallisesti Liikkeenjohdon konsultti.

Anne Lind
Ihmisentusiasti, joka innostuu oppimisesta, tunnetaan virallisesti Osaamiset & Organisaation pohjoismaiden johtajana.

Lähde:
Honing your digital edge – Improve digital fluency to drive business results. Accenture 2020. Lue julkaisu.

Julkaistu: 06/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Kielitaidon puute estää urakehitystä

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Koulutus

Miksi organisaatioiden kannattaa panostaa jatkuvaan oppimiseen?

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Johtaminen

Suomalaisjohtajat kaipaavat lisää rohkeutta ja tukea – johtoryhmien merkitys korostuu muutosjohtamisessa

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Johtaminen

Työelämässä ei selviä ilman joustoa ja luovuutta

Luovuuden tulee kukoistaa leikkauksista huolimatta, luovuuden johtaminen on nyt entistä tärkeämpää

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Yrityskulttuuri

TikTok ja työelämän nuoret

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

Yrityskulttuuri

Nuoret työelämän kynnyksellä

Pelot eivät aina vastaa todellisuutta

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Hyvinvointi

Työn imua lisäämällä kohti parempaa työhyvinvointia

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

HR-järjestelmät
Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Daisy tuli taloon

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

Hyvinvointi

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointi
Työympäristö (akustiikka, ergonomia, toimitilat)
Yrityskulttuuri

Toimiston vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.