Työaika
Työlaki

Harmaa ylityö työpaikoilla – Miksi sitä tehdään ja miten sitä voi vähentää?

Kirjoittaja: Sirpa Leppäluoto

Asiantuntija-artikkeli

Teetkö sinäkin harmaata ylityötä? osa 2. Ensimmäisessä osassa läpikäytiin, mikä on ylityön, liukumien ja harmaan ylityön välinen ero. Tässä toisessa osassa paneudun siihen, miksi harmaata ylityötä tehdään ja miten sitä voi vähentää.

Työaikalain ulkopuolella oleminen ja kiinteä kokonaiskorvaus

Harmaata ylityötä tehdään paljon myös siksi, että monilla työpaikoilla työaikalain soveltamisalaa luullaan todellista paljon suppeammaksi. ”Olen esimiesasemassa eikä minulla ole työaikaa” tai ”teen itsenäistä asiantuntijatyötä, ei tähän sovellu työaikalaki” ovat yleisiä hokemia, joita moni työntekijä itsekin ylpeänä viljelee.

Asiantuntijatyössä kuitenkin joitakin harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ollaan työaikalain ulkopuolella vain silloin, kun kyse on koko yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamisesta, taikka siihen rinnastettavasta itsenäisestä tehtävästä. Rinnasteinen tehtävä ei ole esimerkiksi keskijohtoon kuuluva esihenkilötehtävä, eli tällainenkin henkilö kuuluu työaikalain piiriin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ylityökorvaus on maksettava ja ko. esihenkilö-työntekijän suostumus saatava ylitöihin.

Usein myös törmää oletukseen, että ylityökorvaukset voisivat sisältyä kuukausipalkkaan. Näin ei ole, mutta erillisestä kuukausikorvauksesta voidaan sopia. Tämä edellyttää, että työntekijän pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa muiden työntekijöiden työtä. Kiinteästä korvauksesta voidaan sopia myös joustotyösopimuksen tehneiden asiantuntijoiden kanssa, mutta joustotyösopimus on harvinainen – sitä ei pidä sekoittaa liukuvaan työaikaan. Joissakin työehtosopimuksissa mahdollistetaan lisäksi paikallinen sopiminen erillisestä kuukausikorvauksesta laajemminkin.

Etätyö ja työajat

Etänä tehty työ on työaikalain näkökulmasta työaikaa samalla tavalla kuin työnantajan toimipisteessä tehty työ. Usein törmää kuitenkin työpaikkojen käytäntöihin, joiden mukaan etätyössä ei voi hyödyntää liukumia tai tehdä ylityötä. Nämä lienevät jäänteitä vanhasta työaikalaista, jossa etätyö oli erilaisessa asemassa. Etätyösopimuksia ja -ohjeistuksia voi toki olla monenlaisia, mutta ylityötä koskeva sääntely on työntekijän hyväksi pakottavaa. Nykyaikaa olisi joka tapauksessa ajantasaistaa työajanseurantajärjestelmät sellaisiksi, että etätyö tunnistetaan samanlaiseksi työksi kuin toimistolla tehtävä työ.

Mitä asialle pitäisi tehdä?

On työnantajan vastuulla seurata käytettyä työaikaa ja huolehtia riittävästä resursoinnista. Työnantajalla on työturvallisuussääntelynkin perusteella vastuu huolehtia työntekijöiden jaksamisesta. Asiantuntijalla on toki itselläänkin vastuu työajastaan huolehtimisesta. Jos työtä on jatkuvasti liikaa, kannattaa ottaa työkuorma puheeksi oman esihenkilönsä kanssa ja muutenkin reagoida tilanteeseen. Kannattaa olla aktiivinen myös oman työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen/valtuutetun suuntaan, sekä tarvittaessa olla omaan liittoon yhteydessä. Myös aluehallintovirastot valvovat työaikalainsäädännön noudattamista.

Jos haluaa varmistaa oikeuttaan ylityökorvauksiin, kannattaa lisäksi nimenomaisesti kertoa esihenkilölleen, ettei jokin projekti tule valmiiksi säännöllisenä työaikana ja kysyä, kuinka toimitaan.

Liukuva työaika tarkoittaa sitä, että työntekijä saa itse vaikuttaa työaikoihinsa. Plus-saldoja ei tarvitse tehdä sitä varten, että työtä on liikaa. Mikäli asiantuntijat vaatisivat ylityökorvauksia enemmän, saattaisi se motivoida työnantajaa hankkimaan lisää resursseja.

Sirpa Leppäluoto
Työmarkkinajohtaja, Asiantuntijat ja Esihenkilöt ASIA ry

Tämä on toinen osa ASIAn työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluodon kaksiosaisesta artikkelista "Teetkö sinäkin harmaata ylityötä?". Ensimmäinen osa löytyy TÄÄLTÄ!

Julkaistu: 04/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Novetoksen tuore selvitys paljastaa: muutoskyvykkyys ja empaattinen johtajuus nousevat keskiöön tulevaisuuden työelämässä

Monet asiantuntijat tekevät jatkuvasti enemmän töitä, kuin mitä sovittu työaika edellyttäisi. Silti ylityökorvauksia maksetaan harvoin. Mistä tämä johtuu?

Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä kalastuksen parissa? Villa Seaview tarjoaa nyt yritysryhmille uudenlaisen mahdollisuuden yhdistää kokoukset, rentoutuminen ja luonnon rauha yhteen saumattomaan kokonaisuuteen.

Menneen viikon Helsingin Sanomissa oli työterveyslääkärin kirjoitus, että yritykset uskovat työhyvinvoinnin paranevan liikunnalla. Mutta jumppa ei auta, jos työpaikalla homma ei toimi. No näinhän se on, ja henkilöstöjohdossa kaikki sen tietääkin. Liike ei ole lääke kaikkeen. Jos erilaisia keinoja on jo kokeiltu, yksi toimiva ratkaisu voisi olla arjen näkyväksi tekeminen liinaamalla.

Koronapandemia teki etätyöstä laajamittaista arkea myös Suomessa. Nyt, useita vuosia pandemian jälkeen, etätyön roolia ja vaikutuksia tarkastellaan uusista näkökulmista – erityisesti tuottavuuden kannalta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuore tutkimus osoittaa, että etätyö voi lisätä yritysten tuottavuutta, mutta vain tietyissä olosuhteissa. Parhaat tulokset saavutetaan, kun etä- ja lähityö yhdistetään suunnitelmallisesti hybridityöksi.

Painonhallinta on monelle työntekijälle haastava prosessi ja perinteiset dieetit tai tiukat ruokavaliorajoitukset tuottavat harvoin pitkäaikaisia tuloksia. Tutkimukset osoittavat, että psykologisella joustavuudella ja tunteiden hyväksymisellä on merkittävä vaikutus onnistuneeseen painonhallintaan. Organisaatioilla on nyt mahdollisuus tukea työntekijöidensä hyvinvointia tarjoamalla uudenlaisia menetelmiä, jotka perustuvat syömisen psykologiaan.

Nykypäivän kilpailluilla työmarkkinoilla oikean osaamisen löytäminen on haastavampaa kuin koskaan. Rekrytoijien taidot ja kokemus ovat tärkeitä, mutta yksi tekijä, joka usein unohdetaan, on empaattisuus.

Perinteinen rekrytointi nojaa vahvasti menneeseen. Se keskittyy liikaa siihen, mitä on jo tehty – aiempaan koulutukseen, menneeseen kokemukseen, entisiin rooleihin ja saavutettuihin tuloksiin. Näiden kautta on turvallista ja loogista palkata sitä, minkä henkilö jo osaa – todennettua historiaa. Tiedetään, mitä saadaan. Olen itse toiminut näin suuren osan urastani, ja tulokset ovat olleet hyviä. Miksi siis muuttamaan jotain, mikä toimii?

Esihenkilö istuu tiimipalaverissa. Hän on juuri käynyt koulutuksen psykologisesta turvallisuudesta ja tietää, että avoin keskustelukulttuuri ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tiimin menestyksen avaimia. Hän ymmärtää, miten tärkeää on kysyä enemmän ja kuunnella aidosti. Silti, kun tiimin jäsen nostaa esiin kehitysidean, hän sivuttaa sen nopeasti ja siirtyy eteenpäin.

Perehdytys on ratkaisevan tärkeä vaihe uusien työntekijöiden sopeutumisessa organisaatioon. Ensimmäiset työpäivät asettavat pohjan sille, kuinka sitoutuneita ja tuottavia työntekijät tulevat olemaan. Tutkimukset osoittavat, että hyvin suunniteltu perehdytys voi parantaa työntekijöiden sitoutumista 82 % ja lisätä tuottavuutta 70 %.