Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Työsuhdepyörien pioneeri ajaa tasapuolisuutta veroetuun

Leasing-työsuhdepyörien visionääri Jani Jokinen haluaa uudistaa työsuhdepyörien veroetua ja tuoda laadukkaat sähköpyörät kaikkien saataville. Sähköpyöräily on autoilua ekologisempaa ja samalla liikuntaa tulee kuin huomaamatta.

”Pyöräilyyn panostaminen edistää terveyttä, hyvinvointia ja jaksamista jokaisessa organisaatiossa ja yhteiskunnallisella tasolla. Sähköpyörä on erinomainen vaihtoehto henkilöautolle: se helpottaa ja nopeuttaa liikkumista, ja on autoa ympäristöystävällisempi ja edullisempi”, sanoo yrittäjä Jani Jokinen.

Jokinen tutustui sähköpyöriin ensimmäisten suomalaisten joukossa. Ulkomailta tilattu sähköpyörä teki häneen vaikutuksen, mutta pyörässä oli myös parantamisen varaa. Jokinen päätti rakentaa itse uuden sähköpyörän, joka sai nimekseen Boostbike.

Pyöräliikkeet eivät innostuneet Boostbikesta, joten Jokinen perusti vuonna 2009 oman pyöräliikkeen, Electrobiken. Yrityksen palvelutarjontaan kuuluvat pyörien lisäksi huolto ja varaosat.

”Sähköpyörien läpimurto tapahtui vasta 2010-luvun lopulla. Ensimmäiset vuodet kiersimme messuilla ja muissa tilaisuuksissa esittelemässä ja pohdimme uusia keinoja kaupankäynnin edistämiseen. Kiireisimpinä vuosina olimme mukana tapahtumissa yli 30 viikonloppuna”, muistelee Jokinen.

Työsuhdepyörien leasing-palvelun pioneeri

Messuja kiertäessä Jokinen alkoi kehitellä työsuhdepyöräkonseptia. Leasingrahoitusyhtiö Tukirahoitus Oy kiinnostui Jokisen ideasta. Rahoituksen avulla Jokinen toi työsuhdepyörien leasing-palvelun suomalaisten saataville jo vuonna 2018.

Jo samana vuonna Jokinen ja Pyöräliiton silloinen toiminnanjohtaja Matti Koistinen ideoivat yhdessä työsuhdepyörien veroedun. Idea resonoi vahvasti kansanedustajissa, ja veroetu astui voimaan 2021.

”Nykyisenkaltainen veroetu on vasta ensimmäinen askel pyöräilyn edistämisessä. Tällä hetkellä suurituloisimmat hyötyvät veroedusta eniten. Tähän haluan tulevaisuudessa tasapuolisuutta siten, että jokainen työntekijä hyötyy yhtä paljon veroprosentista riippumatta”, Jokinen visioi.

Jokinen on aloittanut keskustelut aiheesta useiden kansanedustajien kanssa. Jokinen ja Pyöräliitto vievät veroedun uudistamista eteenpäin yhtenä rintamana.

”Työsuhdepyörien veroedun muuttaminen oikeudenmukaiseksi on seuraava elämäntehtäväni. Aina pitää pyrkiä vähän parempaan”, Jokinen nauraa.

Electrobikelle Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Electrobike on ollut alusta saakka työsuhdesähköpyöräilyn edelläkävijä. Electrobike tarjoaa ensimmäisenä ja ainoana palveluntarjoajana Suomessa automatisoidun pyöräetupalvelun, jossa työnantajalta ei peritä palvelumaksuja.

Electrobiken toiminta pohjautuu Jokisen arvomaailmaan. Jokinen tähtää yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja yritystoiminnan inhimillisyyteen. Electrobikelle onkin myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkki.

”Haluamme tuoda laadukkaat työsuhdepyörät kaikkien saataville tulotasosta ja veroprosentista riippumatta. Tavoitteenamme on, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet nauttia liikkumisesta kestävällä tavalla”, Jokinen sanoo.

Jokinen edistää kestäviä toimintatapoja myös pälkäneläisellä maatilallaan. Tilan viljelyksillä ei käytetä lainkaan rikkakasvien torjunta-aineita.

Rikkakasvien torjunta perustuu pelloilla käytettävään biohajoavaan kalvoon, jonka Jokinen kehitti yhteistyössä veljensä Jamu Jokinen ja Walki Plastirollin kanssa. Biohajoavan kalvon käyttäminen viljelyksillä on ympäristötukikelpoinen menetelmä, jota kaikki suomalaiset viljelijät voivat hyödyntää.

Lisätietoja: www.pyoraetu.fi & yritysmyynti@electrobike.fi

Jani Jokinen

• 51-vuotias yrittäjä Pälkäneeltä

• Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta

• Toi leasing-työsuhdesähköpyörät Suomeenc

• Edistää aktiivisesti pyöräilyn asemaa Suomessa

Teksti: Meri Maukonen

Julkaistu: 10/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.