Hyvinvointi

HR-viesti-media kartoitti henkilöstön hyvinvointia

Kyselyyn vastasi 240 HR-ammattilaista

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Kyselyn mukaan yritysten työhyvinvointiin vaikuttavat eniten johtamistyyli ja esimiesten tuki, joita piti tärkeimpinä tekijöinä 35 % vastaajista. Työkuormitus ja resurssit olivat lähes yhtä merkittäviä, 30 % vastaajista mainitessa ne keskeisiksi tekijöiksi. Työpaikan kulttuuri ja ilmapiiri olivat tärkeitä 25 % vastaajista, kun taas työn ja yksityiselämän tasapainon mahdollisuudet nähtiin vähiten vaikuttavina (10 %).

Säännölliset työntekijäkyselyt ovat yleisin tapa seurata ja arvioida työntekijöiden hyvinvointia, mikä korostui 61 % vastaajista. Työhyvinvoinnin mittaristojen seuranta ja analysointi, kuten sairauspoissaolojen tarkastelu, koettiin myös tärkeänä (37 % vastaajista). Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen arvioinnissa koettiin vähemmän merkityksellisenä (2 %).

Työkuormituksen kasvun syyt

Työkuormituksen kasvun syiksi ilmoitettiin useimmiten jatkuva kiire ja työn keskeytykset (35 %) sekä lisääntyneet työtehtävät ilman riittävää resurssilisäystä (28 %). Organisaatiomuutokset ja epävarmuus tulevaisuudesta vaikuttivat myös merkittävästi (27 %). Työntekijöiden oma työskentelytapa ja ajankäyttö (8 %) sekä teknologian ongelmat (2 %) olivat vähäisempiä tekijöitä.

Työsuhdepolkupyörä nähdään hyödyllisenä etuna, joka voi edistää työntekijöiden kuntoa ja hyvinvointia. Tällä hetkellä 41 % vastaajien organisaatioista tarjoaa tämän edun, ja 9 % harkitsee sen käyttöönottoa. Kuitenkin puolet vastaajista ei suunnittele työsuhdepolkupyöräedun käyttöönottoa tänä vuonna.

”Työympäristön merkitys työhyvinvoinnille korostui selkeästi.

Työympäristön tärkeys

Työympäristön merkitys työhyvinvoinnille korostui selkeästi: 73,6 % vastaajista piti sitä erittäin tärkeänä ja 25,6 % melko tärkeänä. Vain 0,8 % piti sitä melko vähämerkityksisenä, eikä kukaan pitänyt sitä täysin merkityksettömänä.

Etätyön on koettu parantaneen merkittävästi työntekijöiden hyvinvointia: 72,4 % vastaajista raportoi etätyön positiivisista vaikutuksista. Kuitenkin 20,3 % ei nähnyt sillä suurta vaikutusta ja 7,3 % koki etätyön vaikuttavan negatiivisesti hyvinvointiin.

Toimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseksi

Yritykset suunnittelevat erilaisia toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi. Yleisimpiä keinoja ovat henkilöstön koulutus ja valmennus (41,7 %), työyhteisön yhteishengen vahvistaminen (34 %), fyysisen työympäristön parantaminen (13 %) sekä henkilöstön liikuntaharrastusten tukeminen (11,3 %). Hyvinvointiin panostaminen näkyy myös sitoutumisena laadukkaisiin siivouspalveluihin, sillä toimitilojen siisteys koettiin tärkeäksi työpaikan viihtyvyydelle.

Yhteenvetona voidaan todeta, että johtamistyyli ja esimiesten tuki ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin edistämisessä. Työkuormituksen hallinta ja työympäristön merkitys korostuvat myös voimakkaasti. Etätyön positiiviset vaikutukset hyvinvointiin ovat merkittäviä, mutta se ei ole kaikille työntekijöille sopiva ratkaisu. Kyselyn perusteella yrityksissä on tahtoa panostaa erilaisiin hyvinvointitoimenpiteisiin, kuten koulutukseen, yhteishengen vahvistamiseen ja fyysisen työympäristön parantamiseen.

Kyselyn yhteydessä arvottiin Nespresso Pro Zenius kahvilaite ja 50 kahvikapselia, jonka voitti Otso S. Anoralta.

Kuvat: Pexels

Julkaistu: 11/2024

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.