Hyvinvointi

Vastavoima passiivisuudelle ja sosiaalisille etäisyyksille – uudenlaiset mobiiliratkaisut auttavat työyhteisöjä voimaan paremmin

Ihmiset kaipaavat nyt uutta buustia työhyvinvointiinsa. Yhteisöllisyydellä ja kohtaamisilla on suuri merkitys henkilöstön hyvinvoinnille, jota kannattaa lähteä parantamaan koko työyhteisön voimin.

Koronapandemian jälkimainingeissa työuupumusoireilu on yleistynyt erityisesti tietotyöläisten keskuudessa. Samalla työtyytyväisyys ja työkyky ovat heikentyneet (Työterveyslaitos, ”Miten Suomi voi”). Osasyynä on etätöiden aikaansaama eristyneisyys. Miten siis vahvistaa hyvää oloa ja yhteishenkeä, kun emme enää näe toisiamme samalla tavalla kuin ennen?

Syksyllä 2022 lanseerattava yhteisö- ja hyvinvointisovellus Vointy™ vastaa näihin tarpeisiin. Vointy puhaltaa uutta energiaa työyhteisöihin auttamalla työntekijöitä ja tiimejä voimaan kokonaisvaltaisesti paremmin – yhteisöllisyys edellä.

”Hybridityön myötä sosiaaliset etäisyydet ovat kasvaneet ja työssäjaksamisen haasteet yleistyneet. Me uskomme yhteisöllisyyden voimaan ja siihen, että organisaatiot tarvitsevat myös työstä irrallisia kanavia tiivistyäkseen ja voidakseen hyvin”, toteaa Vointya luotsaava Wellthyforce Oy:n toimitusjohtaja Riina Manner.

Vointy on arjen ja työyhteisön piristysruiske

Vointy antaa työntekijöille kattavat työkalut hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Alkukartoitus kertoo käyttäjän lähtötason ja hyvinvoinnin nykytilan. Samalla muodostuu henkilökohtainen Vointy-indeksi, joka auttaa seuraamaan ja vahvistamaan hyvinvointia niin fyysisellä, psyykkisellä kuin sosiaalisella tasolla.

Sovellus aktivoi pitämään huolta itsestä innostavien vinkkien ja hyvinvointia kehittävien aktiviteettien kautta. Runsas ja jatkuvasti uudistuva aktiviteettikirjasto pitää sisällään mm. liikuntaehdotuksia, mielen hyvinvoinnin harjoitteita ja kulttuurielämyksiä, inspiroiden säännölliseen aktiivisuuteen ja parempaan arkeen.

”Vointy on enemmän kuin aktiivisuussovellus, sillä se tukee hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Ideana on, että ihminen oppii kuuntelemaan itseään ja myös lepäämään silloin, kun sen aika on”, Manner toteaa.

Tavoitetta edesauttavat ammattilaisten koostamat hyvinvointipolut ja -sisällöt, kuten rentouttavat joogat, energiset hikitreenit ja muut ohjatut harjoitukset. Kiinnostavat luennot puolestaan opettavat mm. palautumaan ja huolehtimaan unesta ja ravinnosta.

Jaettu ilo on paras ilo

Toisin kuin työhön liittyvät viestintäsovellukset, Vointy toimii yrityksen sisäisenä kohtaamispaikkana ja sosiaalisena hyvinvointikanavana.

Käyttäjät voivat jakaa aktiviteettejaan yhteisessä ”feedissä” ja innostaa muita tsemppiviestein ja tykkäyksin. Työyhteisön tuki auttaa jaksamaan, ja isommissa organisaatioissa treenikaveri tai harrastusporukkakin löytyy helposti.

Samalla työnantajien on helppo seurata ja kehittää työyhteisön vointia ja reagoida mahdollisiin haasteisiin. Sovelluksen kautta voi myös teettää pulssikyselyitä vaikkapa yleisestä fiiliksestä ja työntekijöiden kuormittumisen tasosta.

Pian julkaistava Vointy auttaa viemään työhyvinvoinnin uudelle tasolle hiomalla tiimin yhteen yhteisöllisyyden keinoin. Sillä kun hyvinvointi nostetaan yhteiseksi asiaksi, kasvavat inspiraatio, motivaatio ja työtyytyväisyys kohisten.

Tutustu Vointy™-sovellukseen ja ole rohkeasti yhteydessä - keskustelemme mielellämme Vointyn hyödyistä juuri teidän organisaatiollenne.

Teksti: Vanessa Törnblom

Julkaistu: 06/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.