HR-järjestelmät
Työaika (työajan hallinta, työajan seuranta)

Reaaliaikainen ratkaisu työajan ja työtehtävien seurantaan

Mobiililaitteilla käytettävä työajan- ja töiden seurantajärjestelmä mahdollistaa työaikaleimaukset ja työajan kohdentamisen paikasta riippumatta. Reaaliaikaisella seurannalla saadaan täsmällistä tietoa työtehtäviin kuluvasta ajasta, mikä auttaa töiden suunnittelussa ja henkilöstön resursoinnissa.

Etä-, jousto- ja hybridityöstä on muodostunut pysyvä osa työelämää. Uusien työaikamuotojen yleistyessä työajan- ja töiden seurantajärjestelmiltä vaaditaan joustavuutta ja käytettävyyttä paikasta riippumatta.

”Monet työt eivät ole paikasta riippuvaisia. Toisaalta on myös runsaasti työtehtäviä, jotka tehdään asiakkaan tiloissa tai muualla kentällä. Reaaliaikaiset mobiili- ja selainratkaisut tuovat helppoutta etätyön ja kentällä tehtävien töiden seurantaan”, sanoo toimitusjohtaja Krister Juselius JotBar Solutions Oy:stä.

Kotimainen JotBar Solutions tarjoaa monipuolisia ja kokonaisvaltaisia työajanseuranta-, töiden seuranta-, kulunvalvonta- ja logistiikkaratkaisuja eri toimialojen tarpeisiin palveluliiketoiminnasta valmistavaan teollisuuteen ja julkishallintoon.

JotBar-järjestelmää voi käyttää millä tahansa mobiililaitteella tai selaimella. Järjestelmän käytettävyys ja integroitavuus muiden henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ohjelmistojen kanssa on huomioitu kattavasti. JotBar on liitettävissä lähes kaikkiin markkinoilla oleviin palkkahallinto-ohjelmistoihin. Ohjelmistojen välisten liittymien kautta tiedot siirtyvät automaattisesti järjestelmästä toiseen.

Työajanseurantaa reaaliajassa

”JotBar-työajanseurannassa työtunnit on helppoa dokumentoida automatisoidusti reaaliajassa. Työaikakirjauksia voi tehdä myös jälkeenpäin”, sanoo Juselius.

Esihenkilö voi helposti seurata järjestelmästä tiiminsä tai alaistensa päivittäisiä ja viikoittaisia työaikoja ja -tunteja. Järjestelmä tulkitsee eri työehtosopimuksia ja paikallisesti sovittuja malleja työntekijäkohtaisesti ja siirtää tiedot automaattisesti palkanlaskentaan.

”JotBar-järjestelmässä on helppoa hallinnoida myös yritys- ja toimialakohtaisia liukumia. Tunnit voidaan määritellä ohjautumaan automaattisesti työaikapankkiin ja palkanmaksujärjestelmiin. Järjestelmä osaa tulkita myös esimerkiksi teollisuudessa käytettävää kiinteästi joustavaa työaikamallia”, Juselius kertoo.

Mihin päivittäinen työaika kuluu?

Töiden seurannalla saadaan tietoa henkilöstön ajankäytöstä ja työtehtäviin kuluvasta ajasta. JotBar-järjestelmässä työtunnit voidaan kohdentaa reaaliajassa eri projekteille, urakoille tai työtehtäviin. Kohdentaminen voidaan tehdä myös kootusti esimerkiksi työpäivän päätteeksi.

”Töiden tekemisen tapoja on nykypäivänä valtavasti. Töiden seurannalla saadaan selkeää ja ajantasaista tietoa mihin kunkin työntekijän työaika kuluu”, Juselius sanoo

Töiden seuranta mahdollistaa toteutuneiden työtuntien vertaamisen tuotantosuunnitelmiin, mikä helpottaa työvaiheiden suunnittelua sekä henkilöstön resursointia. Järjestelmään voidaan kirjata määrä- ja laatutietoja. Esimerkiksi tuotantotehtävissä valmistettujen kappaleiden määrät tai hylätyt kappaleet voidaan kohdentaa tekopaikkakohtaisesti.

”JotBar soveltuu erittäin hyvin myös liikkuvan työn tai asiakkaan tiloissa tehtävän työn seurantaan, sillä järjestelmään on integroituna materiaalien ja logistiikan hallinta. Esimerkiksi asennus- tai korjaustöissä järjestelmään voidaan kirjata käytetyt komponentit tai varaosat sekä matkakustannukset, ja haluttaessa tiedot voidaan siirtää reaaliajassa laskutukseen”, Juselius kuvailee.

Lisätietoja: www.jotbar.fi

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Salla Juurakko

Julkaistu: 04/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.