Koulutus
Valmennus
Yrityskulttuuri

Eettisyys osaksi organisaation arkea

Avoin toimintakulttuuri ja koulutus luovat edellytykset henkilöstön vastuulliselle toiminnalle

Kuva: Sakari Röyskö

Eettinen organisaatiokulttuuri perustuu inhimillisyyteen, vastuullisuuteen ja ihmisten oikeudenmukaiseen kohteluun. Eettisiä toimintamalleja voi juurruttaa organisaatioon avoimen keskustelukulttuurin ja koulutuksen avulla.

Työelämässä esiintyy jatkuvasti epäeettisiä toimintatapoja, kuten organisaation arvojen vastaista johtamista, syrjintää, työpaikkakiusaamista, varojen arveluttavaa käyttöä tai huonon hallintotavan salailua.

”Epäeettisiksi koettuja käytäntöjä ilmenee lähes kaikkialla, mutta oma epäeettinen toiminta jää usein havaitsematta. Esimerkiksi rakenteellinen syrjintä on niin läpileikkaavaa, että monet kokevat tulevansa syrjityiksi, vaikka kukaan ei koe syrjivänsä”, pohtii eettisen ja vastuullisen liiketoiminnan asiantuntija Niina Ratsula Code of Conduct Companysta.

Vuonna 2018 perustetun Code of Conduct Companyn missiona on edistää oikein toimimisen kulttuuria suomalaisessa työelämässä, jotta organisaatiossa työskentelevillä ihmisillä on parhaat edellytykset eettisesti kestävään päätöksentekoon. Oikein toimimisen kulttuurin keskiössä ovat hyvä johtaminen ja hallinto sekä eettiset käytännöt niin paperilla kuin arjessakin.

”Organisaatio hyötyy usein konkreettisista työkaluista kuten ohjeista ja koulutuksesta sekä kirjoittamattoman yrityskulttuurin kehittämisestä. Henkilöstöhallinto on tärkeä strateginen kumppani eettisten toimintamallien juurruttamisessa organisaation arkeen”, sanoo Ratsula.

Moraalia voi ja kannattaa treenata

Organisaation kuuluu tarjota jokaiselle työntekijälle työkalut ja valmius toimia eettisesti. Eettistä toimintaa voi edistää tarjoamalla vastuullista toimintaa edistävää koulutusta koko henkilöstölle tai henkilöstöryhmille, kuten tiiminvetäjille tai esihenkilöille.

Code of Conduct Company on kehittänyt laajan verkkokoulutusportaalin ja vastuullisuuden opintopolut eettisen liiketoiminnan ja yrityskulttuurin kehittämisen tueksi. Tarjolla on myös räätälöityjä koulutuksia, jotka rakennetaan asiakkaan käytännön tarpeiden ja brändin mukaisesti.

”Eettisten kysymysten tunnistaminen ja tarkasteleminen organisaatiotasolla on tärkeää, jotta osaamme toimia vastuullisesti ja yhteiset pelisäännöt ovat kaikille selvät. Henkilöstön koulutus on tähän oiva keino”, Ratsula toteaa.

Eettisistä toimintatavoista kouluttaminen on tärkeä osa yritysten kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Koulutuksen ja yhteisten pelisääntöjen avulla organisaatiot sitouttavat henkilöstöään sekä ehkäisevät mahdollista eettistä kuormitusta tai arvoristiriitoja.

Avoin keskustelukulttuuri edistää eettisyyttä

Eettisten riskien kartoittaminen ja toiminnan eettisyyden jatkuva arviointi ovatkin tarpeen kaikissa organisaatioissa. Koulutus auttaa organisaatiota tunnistamaan, missä tilanteissa eettisiä dilemmoja tai väärinkäytöksiä voi esiintyä ja kuinka niitä tulisi käsitellä. Epäeettisten toimintatapojen tunnistaminen lähtee kyseenalaistamisesta ja avoimesta keskustelukulttuurista.

”Organisaatiossa on kyettävä itsereflektioon, jotta eettiset käytännöt voivat vahvistua. Eettisyyttä voidaan jalkauttaa organisaation arkeen sanoittamalla eettiset toimintatavat yhdessä henkilöstön kanssa”, Ratsula sanoo.

Yrityskulttuuria voi kehittää myös yhdessä vastuullisen liiketoiminnan ammattilaisen kanssa. Code of Conduct Company tarjoaa tukea yritysvastuun kehittämiseen koulutuksen ja sparrauksen avulla, kehittää compliance-ohjelmia sekä toimii ulkoistettuna kumppanina organisaation sisäisen valvonnan ja tarkastusten kehittämisessä.

Lisätietoja: www.codeofconduct.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 04/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.