Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Lohjan Kuntoutumiskeskus - asiakaslähtöiset kuntoutus- ja valmennuspalvelumme vahvemman arjen tueksi

Kuntoutumisessa tavoitteenamme rakentaa kuntoutujan itsehoidon keinovalikoimaa ja tuottaa yhdessä ratkaisuja, siten että kuntoutujan toimintakyky, työikäisen työkyky ja opiskelijan opiskelukyky kehittyvät. Muutosvalmennus tähtää omien voimavarojen vahvistumiseen, kykyjen ja taitojen kasvuun ja pystyvyyden tunteen rakentamiseen. Kuntoutumisen tavoitteeksi näemme muutoksen mahdollistamisen ja tämän vuoksi motivoivat ja aktivoivat menetelmät ovat käytössämme asiakasohjauksessa. Kuntoutuksessa hyödynnetään ryhmäprosesseja, mutta itse kuntoutuminen rakentuu aina yksilöllisesti, kuntoutujan omista tarpeista. Kuntoutumisprosessi nivotaan lähelle kuntoutujan arkea, työtä, työympäristöä ja elämäntilannetta. Teemme yhteistyötä niin ammatillisen kuin lääkinnällisen kuntoutuksen tuottamisessa kuntoutujien, työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja muun terveydenhuollon kanssa.

Ammatillinen Kiila - kuntoutus

Ammatillinen TAITO - kuntoutus

Tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutus (TULES)

Ikääntyvien monisairaiden kuntoutus (IKKU)

Omaishoitajakuntoutus

Harvinaista sidekudossairautta sairastavien sopeutumisvalmennus

Lisätietoja kuntoutus- ja valmennuspalveluistamme:

Pilvi Österman
kuntoutuspäällikkö
p. 046 850 8209
pilvi.osterman@lohjaspa.fi

Lohjan Kuntoutumiskeskus / Karjalohjan Päiväkumpu Oy
Ylhäntie 1
09120 Karjalohja

Julkaistu: 04/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.