Hyvinvointi

Työsuhdepyörät käyttöön ilman palvelumaksua

Polkupyöräetu on kustannustehokas tapa tukea henkilöstön hyvinvointia. Bikelink yhdistää pyörien valmistajan, maahantuojan ja myyntiketjun. Yhteistyön ja helppokäyttöisen Portaalin ansiosta pyöräedun voi tarjota vaivattomasti ja ilman välityspalkkioita.

Polkupyöräedun verovapaus 1200 euroon saakka vuodessa on lisännyt kiinnostusta työsuhdepyöriä kohtaan. Polkupyöräetu on työnantajalle edullinen tapa palkita työntekijää, sillä edusta ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja. Polkupyöräetu parantaa työnantajamielikuvaa ja sitouttaa henkilöstöä.

”Liikunta vähentää sairaspoissaoloja. Jo 2-3 kertaa viikossa liikkuvilla on 4,5 päivää vähemmän sairauspäiviä vuodessa kuin enintään kerran viikossa liikkuvilla. Yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 351 euroa. Työsuhdepyörä on erinomainen tapa saada työntekijät liikkumaan, mikä tuo säästöjä yritykselle sairaspäivien vähentymisenä”, sanoo Bikelinkin myyntijohtaja Timo Uotila.

Bikelink on Ebike Brothersin lanseeraama työsuhdepyöräpalvelu. Bikelink toimii yhteistyössä Tunturi Oy:n kanssa tuoden yhteen pyörien valmistajan, maahantuojan ja myyntiketjun.

Ebike Brothersilla on pitkä kokemus sähköavusteisten polkupyörien leasing-markkinoilla. Työsuhdepyörien veroetu-uudistuksen jälkeen palvelua on kehitetty vastaamaan entistä paremmin työnantajien tarpeita.

”Tunturi valmistaa ja tuo maahan kymmentä Suomen tunnetuinta pyörämerkkiä, joten voimme tarjota palvelua ilman välityspalkkioita kaikille yrityksille pienistä suuriin. Vahva yhteistyömme Tunturin kanssa takaa maan parhaan saatavuuden”, sanoo Uotila.

Bikelink tarjoaa myös huoltopalveluita sekä leasing-sopimusten keskeytysturvan. Bikelinkin yhteistyökumppaneiden huoltoverkosto kattaa 40 paikkakuntaa. Huollot ja keskeytysturva 300 € omavastuulla sisältyvät Corporate- ja Enterprise-paketteihin.

Pyöriä hallinnoidaan helppokäyttöisessä Portaalissa

Bikelinkin palvelun käyttäminen on helppoa ja nopeaa. Työsuhdepyöräetua hallinnoidaan käyttäjäystävällisessä Portaalissa, josta kaikki tiedot löytyvät kootusti. Portaalin kautta raportit lähetetään automaattisesti palkanlaskentaan.

Sopimukset alkavat aina seuraavan kuun ensimmäisenä päivänä, mikä helpottaa ja sujuvoittaa palkanlaskentaa.

”Työntekijä rekisteröityy Portaaliin ja allekirjoittaa työnantajan sopimuksen. Työnantaja valitsee, hyväksyykö vai hylkääkö hakemuksen. Tämän jälkeen työntekijä voi hakea pyörän Ebike Brothers -liikkeistä. Työnantaja allekirjoittaa sopimukset kootusti jälkikäteen”, kuvailee Uotila.

Palvelun käyttäminen on helppoa myös työntekijälle. Sähköisen rekisteröitymisen ja allekirjoittamisen jälkeen pyörän voi hankkia Bikelinkin kumppaniliikkeistä.

”Pyörän hankinnan kulut voi jakaa useammalle vuodelle. Esimerkiksi viiden vuoden leasing-sopimuksella voi hankkia verovapaasti jopa yli 5200 euron arvoisen pyöräpaketin”, Uotila sanoo.

Pyörätarjontaan kuuluu laaja valikoima perinteisiä ja sähköavusteisia polkupyöriä. Ebike Brothersin asiantunteva henkilöstö opastaa sopivan pyörän valitsemisessa ja etuun liittyvissä kysymyksissä.

”Työsuhdepyörien laatua ja takuun kattavuutta on mahdotonta seurata, mikäli pyörän voisi tilata mistä tahansa. Tunnetuimman pyörätoimijan kanssa toimiessa työnantaja voi luottaa huolto- ja takuuhuoltopalveluiden sekä varaosien nopeaan saatavuuteen”, Uotila lisää.

Lisätietoja: www.bikelink.io

Tilaa esittelypaketti

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 01/2022

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.