Koulutus

Opi oppimaan ja kehity osaajana

Jatkuva oppiminen ja kehitys on elinehto nykyorganisaatioille, ja yksilön osaamispääomassa tärkeimpiä osia on kyky oppia ja omaksua uutta. Koulutustarjontaa on paljon, mutta miten löytää itselle parhaiten soveltuvat oppimisen muodot osaamisen kehittämisen tarpeisiin? Työelämässä jo olevat voivat opiskella monipuolisesti työn ohessa myös korkeakoulussa, jossa oppiminen nojaa pedagogiseen osaamiseen ja jokainen kouluttautuja huomioidaan yksilöllisesti. Täydennyskoulutuksia järjestetään niin yksilöille kuin organisaatioille, viimeisimpään tutkittuun tietoon perustuen.

Olosuhteet 2020-luvun työelämässä ja asiantuntijatyössä eivät ole aina suotuisat osaamisen syvälle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle ja ajatusten uudistumiselle. Kun tavoitteet ja tahti ovat kovia, on oppimiseenkin tarjolla nopeutta ja tehokkuutta videotutoriaalien ja verkkovalmennuksien avulla. Striimatut verkkokoulutukset jäävät helposti päivän listalla viimeiseksi, vaikka tarve tietojen päivitykseen ja oman tekemisen kehittämiseen olisi akuutti. Ruudun vastaanottavalla puolella ei aina pysty eikä ehdi kysymään, pohtimaan tai kokeilemaan.

Ammatillinen kasvu ja uuden oppiminen vaatii aikaa ja motivaatiota. Uusien tietojen ja taitojen lisäksi tarvitaan niiden soveltamiskykyä. Tampereen yliopiston Tree - Jatkuvan oppimisen palvelut tarjoaa kattavasti koulutuksia, jotka voi suorittaa työn ohessa. Korkeakoulussa opetus pohjautuu aina ajankohtaiseen tutkittuun tietoon ja todellisen elämän näyttöön. Pedagogiset menetelmät ja toteutusmuodot ovat olennaisia oppimistulosten ja omien tavoitteiden saavuttamisessa.

”Nykyajan haasteet ovat sellaisia, että vastauksia on etsittävä monitieteisesti. Vain yhden toimialan asiantuntemus ei riitä”, sanoo asiakkuuspäällikkö Outi Stüber.

”Treessä me paketoimme tämän viimeisimmän tieteellisen tiedon palvelemaan osallistujia. Laaja substanssiosaaminen ja fasilitointiosaaminen mahdollistavat oppimistavoitteiden saavuttamisen.”

Oppijalähtöiset sisällöt takaavat laadun

Monialaisen yliopiston osana Treen koulutuksiin on käytettävissä laaja joukko asiantuntijoita; kouluttajia ja vierailevia luennoitsijoita saadaan kaikista tiedekunnista sekä verkostojen kautta.

”Olipa kyseessä lyhyempi kurssi tai pitkä ohjelma, jokainen osallistuja kohtaa aina ihmisen ja elävät asiantuntijat. Ymmärrys aikuisesta oppijana auttaa rakentamaan koulutuksia, joilla on vaikuttavuutta. Etenkin pitkissä ohjelmissamme kun ryhmä on koossa, pystymme muokkaamaan koulutusten sisältöjä osallistujien tarpeiden mukaan”, Stüber avaa.

”Koulutuksen järjestänyt asiakkuuspäällikkö on myös mukana koko koulutuksen ajan, jolloin varmistetaan laatu ja tuetaan asiakkaan oppimiskokemusta.”

Oppijalähtöinen lähestymistapa huomioi yksilölliset lähtökohdat, ja osallistujien toiveet ja tarpeet vaikuttavat sisältöön. Ei ole vain yhtä tapaa oppia eikä vain yhtä tapaa tehdä.

”Uuden tiedon ja taidon haltuunoton lisäksi opetamme ajattelun taitoja ja näkökulmia. Vastuuta on silloin toki osallistujillakin vahvasti. Suoria menestyksen malleja, joita kopioida, ei voi useinkaan antaa. Sitoutumattomana toimijana yliopisto kannustaa katsomaan asioita monesta kulmasta”, Stüber kertoo.

Tiimioppimisen myötä tieto rakentuu ja rikastuu kanssakäymisessä, ja samalla syntyy elinikäisiä arvokkaita verkostoja.

”Koulutuksiin osallistuu osaavia asiantuntijoita, usein jo hyvin kokeneita ihmisiä suoraan työelämästä. Myös heillä on annettavaa toisilleen ja yhteiselle oppimiskokemukselle”, Stüber sanoo.

Tiedon käytettävyys ja todellinen arvo realisoituu tekemisen ja sovellettavuuden kautta. Oppimistehtävissä viimeisin tieteellinen tieto sovelletaan oman organisaation tilanteisiin, jolloin koulutuksen hyödyt tulevat aidosti ja välittömästi näkyviin. Koulutusohjelmissamme teoria ja käytäntö kohtaavat tavalla, joka kasvattaa niin yksilön omaa osaamista kuin organisaation kilpailukykyäkin.

Tervetuloa vuoropuheluun tutkitun tiedon kanssa!

Tutustu osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin: tuni.fi/kehityosaajana

Omaa työssäoppimista ja osaamisen kehittämistä tapahtuu kaiken aikaa. Lataa opas ja löydä oppimisen paikat omassa työarjessasi 20 vinkkimme avulla!

Julkaistu: 10/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.