Johtaminen
Koulutus
Valmennus

Junnaako johtamiskoulutus suomessa vanhoja latuja?

Sini Juuti
KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI

Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä, millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa painotetaan yhä perinteistä, strategiaan ja talouteen keskittyvää näkökulmaa – ja itse oppiminen tapahtuu ”vanhaan malliin” sangen luokkahuone- ja kurssimuotoisesti.

Maaliskuussa 2021 väitellyt Sini Juuti tarkasteli väitöskirjassaan suomalaista johtamiskoulutusta sekä sen tarjoamaa johtajamallia nyt ja tulevaisuudessa. Juutin mukaan esihenkilörooli omaksutaan pitkälti koulutuksen kautta, joten sillä on merkitystä, millaista kuvaa johtajuudesta oppilaitoksessa tai koulutusinstituutiossa tarjotaan johtotehtävissä jo oleville tai niihin hakeutuville henkilöille.

”Minulla ei ollut mitään varsinaista ennakko-oletusta koulutuksen suhteen, mutta kyllä se jonkin verran yllätti, miten luokkahuonevetoista ja perinteistä koulutus oli useimmissa paikoissa”, kertoo Juuti.

Yksikään tutkimuksessa mukana olleista koulutuslaitoksista ei myöskään ollut siirtänyt johtamiskoulutusta työpaikalle, työn ohessa tehtäväksi toiminnaksi.

Innovaattorit vähissä

Juuti tarkasteli tutkimuksessaan 25 koulutuslaitosta haastattelemalla näissä työskenteleviä johtajia tai johtavia asiantuntijoita. Tutkimuksessa mukana olleista koulutuslaitoksista kahdeksan oli yliopistojen johtamiskoulutusyksiköitä ja 17 muita yksityisiä tai julkisia koulutusorganisaatioita.

Parinkymmenen koulutusorganisaation joukkoon mahtuu toki myös innovaattoreita ja pioneereja. ”Jotkut koulutuslaitoksista hyödynsivät uudenlaisia koulutustapoja, kuten simulaatiota, coachingia ja mentorointia”, kertoo Juuti.

Juutin väitöksestä selviää, että ylimpään johtoon kuuluville ja sinne hakeutuville henkilöille tarjottiin pitkälti strategiseen johtamiseen ja talouteen liittyviä teemoja, ja ihmisten johtaminen oli sivutuote. Sen sijaan lähi- ja keskijohdon koulutus painottui ihmisten johtamiseen.

”Tämä havainto yllätti jonkin verran, koska on selvää, että ihmisten kanssa työtä tehdään ja viime kädessä ihmiset myös tekevät sen työn. Ihmisten johtamiseen keskittyminen olisi tärkeää myös yritysten johdolle”, Juuti toteaa ja huomauttaa, että ihmisten johtamisesta oli kyllä tarjolla koulutusta myös ylimmälle johdolle, mutta siihen harvemmin tartuttiin.

Iso kuva hukassa?

Väitöskirjatutkijan mukaan tulosten kriittinen tarkastelu osoittaa, että johtamiskoulutuksen taustalla ei ole selkeää kuvaa johtamisesta.

”Johtamisen kehittäminen voikin itse asiassa olla lähinnä organisaatiossa omaksuttujen johtamistapojen vahvistamista edelleen. Ylimmän johdon vanhat näkökulmat vahvistuvat sen sijaan, että ihmisjohtaminen aidosti kehittyisi”, Juuti pohtii.

Millainen on sitten johtamiskoulutuksen tulevaisuus Suomessa? - Tutkimuksessa haastatellut johtamiskoulutuslaitosten edustajat puhuivat selkeästi vähemmän tulevaisuuden näkymistä kuin nykyisestä toiminnasta. Juutin mukaan tässä voi olla takana se, että omia tulevaisuudensuunnitelmia ei haluta paljastaa – tai sitten niitä ei vain sanottavasti ole.

”Suurin osa toimijoista totesi, että samantyyppistä koulutusta tullaan järjestämään jatkossakin.”

Tulevaisuudenkuvia pohtiessaan monet haastatellut kuitenkin arvioivat, että heidän edustamassaan koulutuksessa lisätään tulevaisuudessa uuden tekniikan käyttämistä sekä humanististen johtamisnäkemysten soveltamista.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuva: Mikko Mäntyniemi

Julkaistu: 08/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn.

Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslike’s Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on what’s hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.