Johtaminen

Palvelutehtävä 360°

Koronakriisi on ollut todellinen tulikoe monelle pomolle - onko palvelevasta johtamisesta balsamiksi organisaatioiden kipupisteisiin?

KUVA: UNSPLASH

Koronavuonna 2020 pyöreitä vuosia täytti palveleva johtaminen. Vuonna 1970 yhdysvaltalainen johtajuusguru Robert Greenleaf julkaisi esseen nimeltä ’Palvelija johtajana’, jossa lanseerattiin termi ”palveleva johtajuus”. Myöhemmin essee laajennettiin kirjaksi, josta tuli yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista johtamisteksteistä. Tänä päivänä voidaan puhua ihan palvelevan johtamisen liikkeestä.

Greenleaf on kertonut saaneensa inspiraation näkemykseen johtamisesta ensisijaisesti ihmisten palvelutehtävänä luettuaan Herman Hessen pienoisromaanin ’Matka aamun maahan’. Mitä kirjassa sitten tapahtuu?

Vuona 1958 ilmestyneessä pienoisromaanissa veljeskunta suuntaa kohti itää. Matkassa ryhmän tukena on Leo-niminen palvelija. Mutta sitten Leo katoaa kesken matkaa, ja koko ryhmä alkaa hajota – hommia ei saada hoidettua ja mistään ei tule mitään. Pikkuhiljaa totuus valkenee: Leo oli paitsi ryhmän palvelija, myös sen johtaja.

Koronavuonna Leolle oli todella tilausta monessa organisaatioissa. Kun yhteisöllisyys ja arkinen vuorovaikutus kärsivät, onko esihenkilöllä silmää huomioida vaaran paikat – ja energiaa niihin puuttumiseksi? Ja miten porukka pidetään yhdessä, kun kaikki ovat kotikonttoreiden syövereissä ja kenties jo pikkuisen erillään yhteisen hyvän ajatuksesta?

Onks Leoa näkyny?

Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimusprofessori Jari Hakanen katsoo, että korona-aikana on ollut erityinen tarve Leon kaltaisille johtajille, jotka näkevät ykköstehtävänään auttaa omiaan onnistumaan työssään.

”Palvelevan johtamisen ensisijaisena johtamistehtävänä on ihmisten hyvinvoinnin ja kasvun johtamisen”, Hakanen linjaa. Hän puhuu ”yhteiseen pussiin pelaamisesta”, jonka kautta työpaikalla voidaan koko ajan paremmin.

Eettinen ulottuvuus on tässä vahvasti läsnä: tavoitteena on palvella kokonaisuuden hyvää, ja siinä tärkeää on kaksisuuntainen vuoropuhelu, luottamus, läsnäolo ja välittäminen.

KUVA: UNSPLASH

”Palveleva johtaminen ei ole silmänkääntötemppu, vaan se vie aikansa. Loppupeleissä se myös palkitsee”, uskoo Hakanen.

Hakanen toteaa, että kontrolloinnin ja käskyttämisen sijaan palveleva johtaminen on vallankäyttöä toisten hyväksi. ”Pakon sijaan se toisinaan vaatii suostuttelua ja vastuuttamista”, hän pohtii. Palveleva johtaminen ei kuitenkaan ole anything goes -johtamista, jossa alaiset vievät pomoa kuin mätää kukkoa.

”Palveleva johtaminen -termi itsessään on tietoisesti provosoiva termi, jonka on tarkoitus saada ihmiset ajattelemaan.”

Tutkimushitti kovassa kurssissa

Hakasen mukaan palveleva johtaminen ei ole koskaan ollut tutkimuskohteena niin suosittu kuin juuri tällä hetkellä.

”Tutkimusvolyymi on aika kova. Moni myöhemmin syntynyt johtamisoppi, kuten erityisesti Suomessa paljon käytetty käsite valmentavasta johtamisesta, on saanut vaikutteita palvelevasta johtamisesta.”

Hakasella on lista siitä, mitä palveleva johtaminen on ollut korona-aikana – ja mitä se voisi olla koko ajan enemmän itseja yhteisöohjautuvuuteen kulkevassa työn maailmassa. Hän näkee palvelevan johtamisen syvenevänä viitenä askeleena tai käytäntöinä, joista ensimmäinen on kolmesta perusasiasta huolehtiminen.

”Ensimmäinen näistä perusasioista ihmisten työn imua – motivaatiota ja hyvinvointia – edistävässä johtamisessa on olla tärvelemättä ihmisten tahtotilaa tehdä hyvää työtä myös muuttuneissa olosuhteissa. Nyt luottamusta ei ansaita, se annetaan, mutta tarvittaessa käydään korjaavia keskusteluja työntekijän kanssa”, Hakanen aloittaa.

”Toisena perusasiana on tavoitteiden ja perustehtävän kirkastaminen ja kolmantena se, että jokaisella johtajalla on lupa huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan.”

Katso ihmistä!

Toinen askel liittyy ihmislähtöisyyteen ja inhimillisyyteen yleensä. Lisääntyvän itsensä johtamisen, etätyön ja erityisesti poikkeusolojen työelämässä ihmisten johtaminen ei voi olla vain osastojen ja tiimien johtamista, Hakanen muistuttaa.

”On tärkeää kohdata työntekijä ihmisenä ja olla ihmisenä itsekin siinä läsnä. Kun johtaja kysyy, mitä sinulle kuuluu tai miten voin sinua auttaa, ne sanat kertovat välittämisestä, huolenpidosta ja hyväksynnästä.”

Kolmas steppi Hakasen listalla on hyvän vahvistaminen. Koska poikkeusoloissa ja jatkuvassa etätyössä ne vakiintuneet tavat vahvistaa hyvää ovat voineet vähetä ikään kuin huomaamatta, on erityisen tärkeää äkätä pienetkin onnistumiset sekä antaa myönteistä palautetta.

”Se vahvistaa kokemusta arvostuksesta ja siitä, että tämä riittää.”

Hakasen mukaan yhteisön johtamisessa kannattaa aina vahvistaa hyvää ja ylläpitää samassa veneessä seilaamisen kokemusta. ”Käytännön johtamistyössä se on esimerkiksi yhteisen tarkoituksen sanoittamista ja toivon horisontin luomista puheissa ja teoissa.”

Etunojaa uuteen aamuun

Neljäs askel palvelevan johtamisen polulla on ammatillisesta kasvusta huolehtiminen. Hakanen muistuttaa, että aidon palvelevan johtajan tulee suunnata katseensa myös eteenpäin, kohti työntekijän tulevaa.

”Johtaja rohkaisee kokeilemaan uutta ja tuunaamaan omaa työtä, mahdollistaa uusien taitojen oppimista, jakaa anteliaasti tietojaan ja taitojaan sekä rakentaa näkymiä tuleviksi urapoluiksi”, hän summaa. Tällainen lähestymistapa on erityisen tärkeä niille, jotka ovat aloittaneet uudessa työpaikassa tai työelämässä vain koronaaikakaudella.

Viides ja viimeinen askel on palvelevan johtamisen nostaminen työpaikan kulttuuriksi. Hakanen muistuttaa, että Robert Greenleafin visiossa se lopullinen testi palvelevalle johtamiselle on aina se, tuleeko niistä, joita on palveltu, terveempiä, viisaampia ja itsenäisempiä – ja onko heistä myös sisäistämään oppimansa, tuleeko heistä nyt vuorostaan palvelijoita?

”Kun kontrollista hellitetään ja vahvistetaan yksilöllisiä ja yhteisöllisiä voimavaroja, on mahdollista kulkea kohti jaettua, palvelevaa johtajuutta.”

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen

Rautainen hyvinvointibuusteri

Hakanen on tutkinut palvelevaa johtamista viimeiset kymmenen vuotta. Erikoistutkija Janne Kaltiaisen kanssa Hakanen on mm. selvittänyt, mikä merkitys palvelevalla johtamisella voi olla epävarmuuden ja muutosten keskellä eläneiden kuntatyöntekijöiden hyvinvoinnille ja työtoiminnalle.

”Tässä 18 kuukauden seurantatutkimuksessa palveleva johtaminen lisäsi työntekijöiden työn imua, joka edelleen lisäsi hyvää, tavoitteiden mukaista työtoimintaa sekä aktiivista sopeutumista – kuten esimerkiksi luovaa työotetta, stressin vastustuskykyä ja yhteistyökykyä”, valottaa Hakanen.

”On tärkeää kohdata työntekijä ihmisenä ja olla ihmisenä itsekin siinä läsnä.

Lisäksi palveleva johtaminen vähensi työuupumusoireiden riskiä, mikä myös osaltaan edisti aktiivista sopeutumista muutoksiin ja epävarmuuteen.

Korona jalosti timantteja

Käynnissä olevassa Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -pitkittäistutkimushankkeessa on mukana seitsemän organisaatiota – ja jo väliaikatiedot ovat kiinnostavia.

”Havaitsimme, että kaiken aikaa etätyössä olleiden arvioissa palveleva johtaminen oli jopa parantunut koronavuonna verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan”, Hakanen paljastaa. Tutkimus saadaan maaliin 2022 loppuun mennessä.

Hakanen katsoo, että palvelevassa johtamisessa on joitakin ”sinivalkoisiksi” miellettyjä elementtejä, kuten nöyryys, avoimuus ja aitous.

”Useiden menestyvien suomalaisten yritysten, kuten vaikkapa Vincitin, yrityskulttuurissa palveleva johtaminen on aika syvään iskostuneena”, hän toteaa.

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 09/2021