Hyvinvointi
Valmennus
Yrityskulttuuri

Lempeä sisäinen puhe on tärkeä työelämätaito

Kuulemme kaikki mielessämme jatkuvaa puhevirtaa: Mitähän muut minusta ajattelevat? Kuka tuokin luulee olevansa? Oman sisäisen puheen johtaminen vaatii keskittymistä, mutta voi lopulta vaikuttaa myönteisesti koko työyhteisöön.

Jokainen puhuu itselleen ajoittain kriittisesti. Mutta jos sisäinen kriitikko valtaa ajattelua liikaa, ihminen on jatkuvasti tyytymätön. Virheisiin keskittyvällä ajattelulla löytää usein kielteistä sanottavaa niin omista kuin muiden tekemisistä. Työntekijöiden liika kriittisyys voi huomaamatta nakertaa koko organisaation tuloksellisuutta.

Braversin työyhteisövalmentajat Sanna Fäldt ja Sanna Salovuori julkaisivat alkuvuodesta sisäisestä puheesta kirjan nimeltä Pirjo ja Tyyne - Kesytä sisäiset äänesi.

”Aihe on hyvin ajankohtainen. Hybridityössä olemme aiempaa enemmän vastuussa itsemme ja työpäivämme johtamisesta. Päänsisäinen käskyttäjä saattaa olla ankarampi kuin oikea pomo! Riski on siinä, jos ei tiedosta lannistavansa itseä tai muita kielteisillä mielipiteillä, joille ei todellisuudessa ole perusteita”, Sanna Salovuori tähdentää.

Jokaiselta löytyy harjoittelemalla myös lempeämpi sisäinen ääni. Sen avulla voi haastaa ylikriittistä puhevirtaansa. Sisäinen keskustelu lempeämmän äänen johdolla lisää armollisuutta ja rauhaa omaan vuorovaikutukseen.

Miksi sisäisen puheen kehittäminen työpaikalla kannattaa?
Katso video!

Yhteinen hyvinvointi kehittyy mielen tasapainosta

Sisäisen puheen johtaminen tarkoittaa oman epävarmuuden ja huolien työstämistä. Työyhteisössä, jossa sisäiset kriitikot ovat hallinnassa, on tilaa myötätunnolle ja luovuudelle. Lempeämpi sisäinen puhe auttaa torjumaan välinpitämättömyyden tai pelon ilmapiiriä ja tukee hyvinvointia sekä tuottavuutta.

”Sillä on väliä, minkälaisia keskusteluja itsemme ja muiden kanssa käymme. Kriitikon ylivaltaa voi ja kannattaa haastaa. Sen puhe koostuu usein vahvoista mielipiteistä ja uskomuksista, jotka ovat vain ajatuksia, eivät totuuksia”, Sanna Fäldt muistuttaa.

Sisäistä puhetta voi kehittää arjessa ajatusharjoituksin: kuulostele vaikka sitä, miten puhuttelet itseäsi palaverin tai työtehtävän aikana.

Lisätietoja: bravers.fi

Teksti: Sanna Fäldt ja Sanna Salovuori
Kuva: Saana Karikumpu

Julkaistu: 04/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.