Johtaminen

NÄKÖKULMA

Sovittelu kääntää konfliktit voitoksi

Kirjoittajat: Harri Väisänen ja Leena Löppönen

Kaikissa työyhteisössä tulee eteen sekä isompia että pienempiä konflikteja. Näiden asioiden selvittämisessä ja korjaamisessa on olemassa erilaisia keinoja ja lähestymistapoja. Tuomme esille sovittelevan lähestymistavan vertaamalla sitä paikoin perinteiseen juridiseen lähestymistapaan.

Ihmissuhteet ovat olennainen osa työpaikkojen toimivuutta tai toimimattomuutta. Niinpä työpaikoilla tapahtuu myös kiusaamista eli häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Aika ajoin uutiskynnyksen ylittää oikeuteen päätyneitä häirintätapauksia. Näissä oikeustapauksissa ilmenee aivan samankaltaisia kertomuksia työyhteisössä tapahtuvasta epäasiallisesta kohtelusta kuin mitä me työyhteisösovittelijat sovittelemme. Osapuolet kertovat huutamisesta, eristämisestä, epäselvistä ja epäasiallisista tehtävänannoista, työnteon vaikeuttamisesta, puhumattomuudesta, huomiotta jättämisestä ja kommunikaation lakkaamisesta. Oikeusprosessissa käännetään katse menneeseen, etsitään syyllisiä ja jaetaan rangaistuksia, sovittelussa suunnataan katse tulevaan ja etsitään konkreettisia keinoja kohti toimivampaa työyhteisöä.

Konfliktien käsittely juridisin keinoin on kallista ja hidasta. Konfliktien selvittelyjen ja häirintätapausten oikeudenkäyntikustannukset voivat äärimmäisissä tapauksissa nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Pahimmillaan näitä asioita käsitellään eri oikeusasteissa useita vuosia. Nämä pitkittyneet tilanteet aiheuttavat suurta ja pitkään jatkuvaa inhimillistä kärsimystä, ei pelkästään asianosaisille vaan myös työkavereille, läheisille ja perheille. Sekä syyllisen, mutta myös uhrin leima on raskas kantaa.

Perinteisten juridisten keinojen sijaan työyhteisösovittelu antaa mahdollisuuden asioiden korjaamiseen sekä yksilö- että työyhteisötasolla. Alkuun prosessiin lähteminen voi tuntua uudelta, vieraalta ja hieman ahdistavaltakin. Onnistuessaan työyhteisösovitteluprosessi tuo hienoja ja konkreettisia tuloksia, joita ihmiset itse ovat työyhteisöissään saaneet aikaiseksi.

Työyhteisösovitteluprosessi on interventiona lyhyt ja napakka, kustannuksiltaan kymmeniä prosentteja edullisempi kuin laajat juridiset selvitykset puhumattakaan oikeusprosesseista. Mikä parasta, sovitteluprosessi on korjaava ja työyhteisön toimintaa tervehdyttävä. Laadukkaasti toteutettu työyhteisösovitteluprosessi täyttää työnantajalle laissa asetetun toimimisvelvollisuuden, joka on laajempi kuin selvittämisvelvollisuus: konfliktit on saatava ratkaistua, pelkkä häirintäasian selvittäminen ei ole riittävä toimenpide.

Avaamme seuraavaksi sovittelun seurantajaksolla ilmenneitä tuloksia työyhteisöissä, joissa sovitteluprosessiin on lähdetty työyhteisössä koetun häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun vuoksi.

Koetut konkreettiset muutokset:

• Keskinäinen ilmapiiri parantunut, hymyä käytävillä.
• On löytynyt uusia alkuja ihmisten välille, viilenneet yhteydet lämmenneet.
• Vastataan viesteihin, tullaan kokouksiin, ilmoitetaan jos ei osallistuta, aktiivista läsnäoloa.
• Olemme ottaneet vaikeitakin asioita puheeksi kunnioittavasti ja kaikkia kuunnellen.
• Keskustelemme eriävistä mielipiteistä huolimatta aktiivisesti ja rakentavasti.
• Annamme enemmän positiivista palautetta.
• Johtotiimityöskentely on keskustelevaa, suunnitelmallista ja konkretiaan menevää.
• Pidämme kiinni sovituista päätöksistä.

Edellä avatut tulokset ovat syntyneet sovitteluprosessin tervehdyttämässä työyhteisössä, joissa lähtötilanne on ollut erittäin tulehtunut. Työnantaja on puuttunut rohkean päättäväisesti tilanteeseen osallisia kunnioittavalla tavalla. Konfliktiin osalliset työyhteisön jäsenet ovat sitoutuneet työyhteisösovitteluprosessiin ja olleet valmiita dialogiin, jossa oleellista ei ole etsiä syyllisiä, vaan olla valmiita kohtaamaan ja korjaamaan, sitä mikä on mennyt rikki. Sovitteluprosessissa jokaisen arvokas ja ainutlaatuinen näkökulma on merkityksellinen, jotta voidaan yhdessä rakentaa toimivampaa työyhteisöä.

Kirjoittajat:

Harri Väisänen
Toimitusjohtaja, työyhteisösovittelija, valmentaja
Oy Sovittelutoimisto TySo Ab:n perustaja
Kirjoittaja on työyhteisösovittelun erityisosaaja, jolla on kokemusta lähes sadasta sovittelusta.

Leena Löppönen
Työyhteisösovittelija, valmentaja, työoikeusjuristi
TySo Valmennuksen valmennuspäällikkö
Kirjoittajalla on vankka kokemus niin sovittelu- kuin oikeusprosesseista.

Julkaistu: 04/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.