Hyvinvointi
Valmennus

NÄKÖKULMA

Ei saa dropata tunnelmaa

Kuva: Simo Pirskanen

”Tsemppiä!” olemme toivotelleet toisillemme ja positiivista mielialaa on yritetty pitää yllä, vaikka väkisin. Viime kuukausina on yhä useampi kuitenkin huomannut ilmapiirin kiristyneen ja väsymyksen iskeneen. Mitä ihmettä on tapahtunut?

Pitkään jatkuessaan epävarmat ajat tekevät näkyväksi organisaation vahvuudet ja heikkoudet. Erityisesti nyt näkyy se, onko sorruttu pakotettuun positiivisuuteen vai osataanko työyhteisössä käsitellä vaikeita asioita rakentavasti.

Tutkimusten mukaan negatiivisten tunteiden tukahduttaminen vie energiaa ja valittamisen kieltäminen vain pahentaa tilannetta. Miten ikävistä asioista sitten voi puhua, ettei leimaannu työyhteisön tunnelman droppaajaksi?

Kokeile Kolmea Kovaa K:ta.

Jos kysyt ne itseltäsi, selkeytät omaakin viestintääsi. Jos taas kysyt muilta, autat työyhteisöäsi käsittelemään rakentavasti negatiivisia tunteita ja vaikeita asioita.

1. Kuuntele. Mikä huolestuttaa tai ketuttaa? Älä torppaa tai selitä asioita pois. Auta toista kääntämään valitus tavoitteen muotoon: miten asian tulisi olla? Tärkein askel on jo otettu, kun uskallamme myöntää, että ”meillä joku kokee tilanteen näin”.
2. Kysy. Voinko itse vaikuttaa asian tilaan? Millaisia resursseja ja vahvuuksia on käytössämme? Mikä olisi ensimmäinen teko, jotta toivottu tila toteutuu? Vai onko kyseessä sellainen juttu, että sitä on vaan siedettävä ja sen kanssa on opittava elämään? Sellaisiakin asioita (työ)elämässä on.
3. Kiitä. Ajattele, että olipa hyvä, että asia tuli esille. Nyt voimme tehdä jotain. Kiitä kollegoita ja tiimiäsi: kenenkään ei tarvitse selvitä yksin, kaikkien osaaminen on käytössämme. Pienessä asiassa piilee suuri ihme: valituksesta voi kuoriutua ihmisiä yhdistävä kokemus.

Työyhteisö, jossa on hyvä tunneilmasto, kykenee käsittelemään jäsentensä negatiivisia tunteita ja nostattamaan esille myönteisiä tunteita. Siis molempia ja samaan aikaan.

Positiivisten tunteiden herätteleminen on tärkeää, koska erityisesti vaikeina aikoina aivomme tarvitsevat PALJON myönteistä. Sitä ei tarvitse ryhtyä keksimällä keksimään, eikä sen tarvitse olla mitään erityisen loistokasta. Meille ihmisille riittää jo hyvin esimerkiksi tieto siitä, että työtämme arvostetaan ja se on merkityksellistä.

Tapoja on taatusti monia ja neuvojia monenmoisia. Kannattaa kokeilla jotain, sillä vain kokeilemalla tiedät, mikä toimii sinulle ja työyhteisöllesi. Yksi asia on kuitenkin varmaa: työelämässä enemmän kuin ehkä ikinä ennen ihmiset kaipaavat henkilökohtaista kohtaamista ja kuuluksi tulemista.

Sara Remes

Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti. Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki. Työssään valmentajana, konfliktien sovittelijana ja johdon coachina hän oivalluttaa ja auttaa asiakkaitaan rakentamaan ratkaisuja työelämän haastaviin tilanteisiin.

Julkaistu: 05/2021

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.