Hyvinvointi
Johtaminen (etätyö)
Tiimit
Yrityskulttuuri

NÄKÖKULMA

Lastenhoitopalvelujen tarjoaminen osana perheystävällisiä käytäntöjä, tukee tutkitusti työntekijän jaksamista

Pitkittyneen koronapandemian kuormitus kohdistuu erityisellä tavalla lapsiperheisiin. Tarvitsemme suomalaisessa työelämässä nopeasti uusien ratkaisujen kokeilua ja käyttöönottoa, jotka tukevat lapsiperheellisten työntekijöiden jaksamista. Perheystävällinen yritys on vetovoimainen työnantaja ja vastuullinen yrityskansalainen – myös koronapandemian jälkeen.

Yhä useampi työntekijä painii tällä hetkellä oman jaksamisensa kanssa; jännitteet työn ja perhe-elämän välillä ovat kasvaneet työn siirryttyä enenevässä määrin kodin seinien sisälle. Tiedämme työhyvinvointia käsittelevistä tutkimuksista, että onnistunut työn ja perheen yhteensovittaminen vähentää työntekijän kokemaa stressiä ja psykososiaalista kuormitusta. Tasapaino elämän eri osa-alueiden välillä lisää työntekijän tuottavuutta. Yritysten tuottavuus on merkittävällä tavalla sidoksissa työntekijöiden hyvinvointiin.

Tuoreessa tutkimuksessamme selvitimme, miten suomalaisyritykset tukevat henkilöstöään työn ja perheen yhteensovittamisessa koronapandemian aikana. Suosituimpia käytäntöjä ovat etätyön mahdollistaminen (89%), työntekijän jaksamisen tukeminen (mm. etäkahvitauot, ohjatut venyttelytuokiot, harrastusten kustannuksiin osallistuminen) (70%) ja joustavat työaikajärjestelyt (65%). Kohdistettua apua lastenhoitoon tarjoaa ainoastaan neljännes (23%) yrityksistä ja vain puolet vastaajista (50%) olivat tietoisia yrityksille suunnatuista lastenhoitopalveluista.

Edelläkävijäyrityksissä lastenhoitopalvelujen tarjoaminen nähdään myös kilpailutekijänä

Tutkimukseemme vastanneista toimitusjohtajista ja henkilöstöjohtajista yli neljä viidesosaa (82%) on yhtä mieltä siitä, että työntekijät ovat tyytyväisiä heille tarjottuihin lastenhoitopalveluihin. Palveluja ostavista yrityksistä 76% tarjoaa työntekijöilleen verottomana työsuhde-etuna sairaan lapsen hoitopalvelua ja 18% terveen lapsen hoitopalvelua.

Vaikka pääasiallinen syy tarjota lastenhoitopalveluja on vanhemman työssäjaksamisen tukeminen (88%), lähes yhtä tärkeänä syynä esiin nousi palvelujen näkeminen strategisena kilpailuetutekijänä (76%). Vastaajayrityksissä palvelujen tarjoamisen koetaan vahvistavan työnantajamielikuvaa, lisäävän työn tuloksellisuutta, konkretisoivan yrityksen arvoja, rakentavan yrityskulttuuria ja sitouttavan henkilöstöä. Kun kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy yhä useammilla toimialoilla, perheystävällisen organisaatiokulttuurin merkitys kasvaa.

Työelämän muuttuessa tarvitaan lisää rohkeita kokeiluja

Kun työnteon muodot muuttuvat, on yritysten uudistuttava tavalla, joka puhuttelee työntekijöitä ja vastaa heidän todellisia tarpeitaan ja toiveitaan. Kokeilukulttuurin hengessä kannustamme yrityksiä tarjoamaan lapsiperheiden vanhemmille koronaepidemian aikana uusia kotiin tuotavia palveluja, kuten vaikkapa terveen lapsen hoitopalvelua tai läksytukipalvelua. Kaikkien lastenhoito- ja perhepalveluiden käyttöönottoa on mahdollista kokeilla maltillisesti, joten palvelujen käytön hallitsematonta kasvua tai niiden kustannuksia ei tarvitse pelätä.

Tärkeintä perheystävällisen organisaatiokulttuurin luomisessa on kysyä työntekijöiltä, millaista apua työn ja perheen yhteensovittamiseen he kaipaavat. Tarpeet vaihtelevat eri toimialoilla ja erilaisissa tehtävissä. Juuri nyt esihenkilöiden on oltava lujasti läsnä työntekijöidensä työn arjessa ja reagoitava muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin.

Teksti: Minna Isotalus
Toimitusjohtaja
Hoivanet

Julkaistu: 10/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.