Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Joko teidän firmassanne on terveen lapsen hoitopalvelu?

Perhemyönteisyys ja joustavuus ovat fiksun työnantajan valttikortteja - mutta työelämän valtavirran ne ovat vasta tulossa

Kuinka perhemyönteisiä ovat tämän päivän työnantajat? Miten käy perhe-elämän ja työelämän yhdistäminen kovassa paineessa ja kiireessä – vai onko harjoitus tuhoon tuomittu jo startissa?

Mothers in Business ry:n toiminnanjohtajat – sekä perhevapaalla oleva Annica Moore, että hänen sijaisensa Jonna Lampinen – ovat sitä mieltä, että fiksut työnantajat ainakin yrittävät tuoda joustavuutta ruuhkavuosiaan elävien työntekijöiden elämään.

Annica Moore toteaa, että työnantajilta ei sinänsä odoteta mitään ”spektaakkelimaisia” tekoja, vaan enemmänkin tukea ihan tavallisen arjen keskellä. ”Jos oma esimies ymmärtää ne haasteet, joita työntekijällä on työpaikan ulkopuolella ja tarjoaa sen takia joustoa – se on jo tosi tärkeää.”

Esimerkiksi kun pienten lasten vanhempi pääsee valitsemaan itselleen sopivia työvuoroja, hän kyllä osaa arvostaa sitä. ”Työntekijä sitoutuu työnantajaan aivan eri tavalla, kun näkee että hänen toiveitaan kuunnellaan organisaatiossa”, Moore uskoo.

Luottamus on kaiken perusta

Tämä luottamus ja sitoutuneisuus on minkä tahansa työpaikkakulttuurin perusta. Millaisia joustavia, perhemyönteisiä keinoja firmoissa sitten käytetään, se vaihtelee yrityksestä toiseen: tärkeintä on kuitenkin aito halu auttaa ja kyky saada konkreettisia asioita aikaan.

”Jos perhemyönteisyys on vain joku HR:n tekemä selonteko, joka on unohdettu pöytälaatikkoon, niin eipä se silloin paljon lämmitä.”

Mooren mukaan esimiehet – eri tasoilla – ovat avainasemassa perheystävällisen kulttuurin luomisessa. ”Tämän takia esimiehiä pitää kouluttaa ymmärtämään perheiden haasteita entistä paremmin.”

Mothers in Business ry:ssä on yli 4 000 jäsentä ja Moorella on varsin selkeä käsitys siitä, millaiset työnantajat ovat vetovoimaisia jäsenkunnan keskuudessa.

”Kyselymme mukaan työnhakutilanteessa jäsenistämme 90% etsii organisaatiota, jolla on perhemyönteisiä käytäntöjä.”

Mothers in Business ry:n perhevapaalla oleva toiminnanjohtaja Annica Moore sanoo, että työnantajilta ei sinänsä odoteta mitään spektaakkelimaisia tekoja, vaan enemmänkin tukea ihan tavallisen arjen keskellä. Kuva: Aleksi Kallioja

Kun kaista loppuu

Perhemyönteiset asenteet ja empatiakyky ovat kovassa kurssissa myös Jonna Lampisen mukaan.

”Tiedämme, että vanhempien oman ajan puute, jatkuva kiire ja riittämättömyyden tunne ovat kuluttavia asioita – ja monelta perheeltä puuttuvat turvaverkot eli vaikkapa sopivan matkan päässä sijaitseva mummola.”

Koronan myötä vaikeuskerrointa on nostettu vielä lisää, kun keväällä monessa kodissa naputtivat vanhemmat ja lapset koneitaan rinta rinnan – ja perheen pienimmät saapuivat esittämään piruetin tai pari Teams-seurakunnan riemuksi. ”Pitkällä tähtäimellä ongelmaan voidaan saada helpotusta lastenhoitopalveluilla”, uskoo Lampinen.

”Jos esimerkiksi työnantaja tarjoaa työntekijöilleen terveen lapsen hoitopalvelua, se on yksi joustavuutta todella paljon lisäävä asia.”

Terve vai sairas lapsi?

Suomessa on vanhastaan olemassa työnantajan järjestämä sairaan lapsen hoitopalvelu, joka on ollut voimassa vuodesta 2000 alkaen. Tuloverolain (TVL) 69.3 §:n mukaan veronalaista tuloa ei synny työnantajan tilapäisesti järjestämästä sairaan lapsen hoidosta ajalta, jona työntekijällä olisi oikeus hoitovapaaseen täysin palkkaeduin. Tilapäisenä pidetään saman sairaustapauksen johdosta enintään neljän päivän pituista hoitojaksoa.

Sairaan lapsen hoitopalvelu -pykälä soveltuu vain äkillisesti sairastuneen, alle 10-vuotiaan lapsen hoitoon. Etu on verovapaa, vaikka se annettaisiin vain avainhenkilöille.

Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) ajaa myös terveen lapsen hoidon saamista verottomaksi eduksi. EK:n mukaan sairaan lapsen verovapaa hoitoetu on laajalti hyödynnetty ja työntekijöiden arvostama työsuhde-etu, joka on mahdollistanut työnantajan tuen työn ja perheen yhdistämiseen silloin, kun sairaan lapsen hoitaminen kotona vanhempien toimesta ei ole toimiva vaihtoehto.

Veroseuraamuksia lastenhoidosta

Koska terveen lapsen hoitopalvelu ei ole verovapaasti käytettävissä, työnantaja ei voi tarjota lastenhoitoapua ilman veroseuraamuksia. Esimerkiksi EK:n verojohtaja Anita Isomaa on todennut, että tämä viesti on ollut monelle työnantajayritykselle ja heidän perheellisille työntekijöilleen pettymys, sillä se tekee lastenhoitopalvelusta kohtuuttoman kallista.

”Mikäli nykyinen, verovapaa sairaan lapsen hoitoetu laajennettaisiin koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa koskemaan väliaikaisesti myös terveiden lasten hoitoa – ilman hoidon kestolle määriteltyä tiukkaa aika- ja ikärajaa – toisi tämä ”valtavasti mahdollisuuksia” työn ja perheen parempaan yhdistämiseen ja perheiden etätyöarjen tukemiseen”, Isomaa uskoo.

Mothers in Business ry:n toiminnanjohtaja Jonna Lampinen Perheystävällinen työelämä -seminaarissa 2.10.2020. Kuva: Mothers in Business ry

Korona sai puhelimet soimaan

Toimitusjohtaja Minna Isotalus Hoivanet Oy:stä on samoilla linjoilla. Hän tietää, että koronan tuoma etätyöarki vaikeuttaa työntekoa huomattavastikin – eikä isovanhempia voi pyytää apuun sekään perhe, jolla mummo ja pappa asuvat lähellä. Yritykset voivat kuitenkin auttaa työntekijöitään tarjoamalla heille terveen lapsen hoitopalvelua.

”Meillä tämä terveen lapsen hoitopalvelu on aina ollut mukana palveluvalikoimassa, mutta vasta korona sai aikaan ison piikin kysynnässä”, Isotalus toteaa. ”Maaliskuussa saimme kyselyjä kymmeniltä yrityksiltä, pieniltä ja suurilta, jotka olivat ihmeissään tämän asian kanssa.”

Kevään mittaan sopimuksia tehtiin noin 15 yrityksen kanssa ja näin selvittiin kesälomaan asti. ”Useimmat näistä yrityksistä eivät ole tarvinneet palvelua enää syksyllä”, hän lisää.

Arjen pelastajat

Saadun palautteen mukaan terveen lapsen hoitopalvelu on ollut monelle asiakasyritykselle todellinen henkireikä: kun aikataulut pitävät, työt edistyvät suunnitellusti. Hyvinvointi ja työssä jaksaminen lisääntyy, kun työtekijöitä ei enää jatkuvasti revitä kahteen eri suuntaan.

”Työntekijät voivat työskennellä rauhassa myös poikkeusaikoina, kun lapsella on seuraa, viihdykettä ja kivaa tekemistä”, Isotalus kertoo.

Helsinkiläinen Hoivanet tarjoaa terveen lapsen hoitopalvelun lisäksi myös sairaan lapsen hoitopalvelua. Eroavasta verokohtelusta Isotalus toteaa:

”Terveen lapsen hoidon verottomuus edistäisi perhemyönteisiin ratkaisuihin tarttumista yritysten taholta ja näin tukisi perheitä erityisesti poikkeusoloaikoina”, hän toteaa ja lisää, että EK:n aloite tässä asiassa on tervetullut avaus. ”Keskustelu on lähtenyt käyntiin hyvin. Toivottavasti asia etenee myös hallituksen piirissä.”

Kuva: Hoivanet Oy
Kuvaaja: Kaapo Kamu

Lauma seuraa edelläkävijöitä

Hoivanetin suurin liiketoiminta-alue on lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tuottaminen kunnille. Tästä huolimatta myös palvelun myyminen yrityksille on relevanttia – ja kasvussa.

”Pioneeriyritykset ovat aina ensimmäisenä liikkeellä työelämän muuttuessa. Näitä yrityksiä ei ensimmäisessä aallossa useinkaan ole vielä monta, mutta muut seuraavat perässä”, hän uskoo.

Isotalus katsoo, että kun jokainen yritys tapaa vannoa, että ”henkilöstö on tärkein voimavaramme”, fiksu työntekijä kysyy: onko näin?

”Teoista se näkyy. Esimerkiksi tietotyöyrityksissä tiedostetaan jo aika syvällisesti, että tyytyväinen työntekijä on tuottava työntekijä – ja että nämä kotiasiat ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta.”

Teksti: Sami J. Anteroinen

Julkaistu: 10/2020