Hyvinvointi
Tiimit
Yrityskulttuuri

Sujuvuutta työmatkoihin sähköpyörällä

Työsuhdepyörä kannustaa työntekijöitä terveelliseen liikkumiseen

Työsuhde-etuna tarjottava sähköavusteinen polkupyörä on hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Työntekijöiden terveelliset elintavat tukevat myös yleisesti työyhteisöä. Pyörällä töihin saapuva työntekijä on virkeä ja energinen aloittamaan työpäivänsä. Positiivinen työyhteisö puhuu yrityksen puolesta ja kehittää sen toimintaa. Hyvinvointi näkyy työntekijöiden sitoutumisena työyhteisöön.

”Sähköpyörän voi tarjota työsuhde-etuna jokaiselle työntekijälle. Työnantaja saa sähköpyörän hankintahinnasta tai leasing-kuluista verovähennykset samaan tapaan kuin autoedusta. Kustannukset on helppoa budjetoida tilikausittain”, kertoo yrittäjä Jani Jokinen Electrobikesta.

Taajama-alueella polkupyörä on nopein kulkuneuvo alle kymmenen kilometrin matkoilla. Sähköavusteisella polkupyörällä liikkuminen on tavallista polkupyörää vaivattomampaa, joten sähköpyörällä on helppoa kulkea matkoja, jotka tuntuvat liian pitkiltä perinteisellä pyörällä polkien.

”Sähköpyörällä tehdyt työmatkat ovat sujuvia, sillä aikaa ei tarvitse käyttää ruuhkissa odotteluun, ja pysäköintiongelmia ei ole”, Jokinen kuvailee.

Sähköpyörä on nopea myös liikkuessa kaupunkialueella asiakastapaamisiin tai palavereihin. Täyteen ladattu akku riittää käytetystä avusteisuudesta riippuen noin 50-160 km matkaan. Sähköpyörää voi käyttää perinteisen pyörän tapaan kokonaan lihasvoimin, mikäli akku tyhjenee.

Arkiliikunta tukee työssä jaksamista

”Sähköpyörät eivät ole vain taajamien juttu, vaan toimiva kulkuväline myös maaseudulla. Meillä sähköpyöriä käytetään vihannestilalla paikasta toiseen liikkumiseen, ja suvun nuoriso kulkee sähköpyörällä kymmenen kilometrin koulumatkoja”, kertoo Jokinen.

Sähköpolkupyörä sopii kulkuvälineeksi ikään ja kuntotasoon katsomatta. Nuorille tai ajokortittomille työntekijöille sähköpyörä on kätevä kulkuväline, ja ikääntyneille tai alkavista nivelvaivoista kärsiville sähköavusteisuus tuo helpotusta pyöräilyyn.

Sähköpyöräily täyttää terveysliikunnan suositukset kaikilla sähköavusteisen pyörän avusteisuustasoilla, eli polkiessa syke nousee ja hieman hengästyttää. Pyöräily myös kehittää alaraajojen lihaskuntoa ja liikkuvuutta, tasapainoa ja kestävyyskuntoa.

”Monet sähköpyörän hankkineet asiakkaat ovat kertoneet työmatkoihin käytetyn ajan lyhentyneen. Ajan säästämisen lisäksi terveyttä ylläpitävä arkiliikunta parantaa työntekijän hyvinvointia ja työssä jaksamista. Hyvinvoivan ja tyytyväisen henkilöstön työpanoksella saavutetaan parempi tuottavuus”, sanoo Jokinen.

Sähköpyörä on myös ympäristöystävällinen ja yhteiskuntavastuullinen valinta, sillä yksityisautoilu tuottaa huomattavasti kasvihuonepäästöjä. Kestävämpien liikkumismuotojen, kuten kevyen liikenteen, valitseminen työmatkoille vähentää liikenteen päästöjä.

Lisätietoja: www.electrobike.fi, yritysmyynti@electrobike.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 04/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.