Hyvinvointi

Työsuhde-etuna hyvä kunto

Sähköpyörällä liikkuminen on mukavaa ja parantaa kestävyyskuntoa kuin huomaamatta

Työsuhde-etuna työntekijöille tarjottava sähköpolkupyörä parantaa työntekijän hyvinvointia lisäämällä liikunnan ja ulkoilun määrää. Kansainvälisesti työsuhdesähköpolkupyörien suosio on Electrobiken yrittäjä Jani Jokisen mukaan selvästi kasvamassa.

”Sähköpolkupyörällä ajaminen on helppoa ja miellyttävää. Sähköpyörä ei ole itsestään liikkuva mopon korvike, vaan pyöräilijän jalan jatke. Pyörään voi määritellä erittäin tarkasti paljonko se antaa jalalle lisävoimaa”, kuvailee Jokinen.

Sähköpolkupyörä sopii kestävyyskunnon kohentamiseen, sillä sähköavusteinen polkeminen mahdollistaa liikkumisen sopivalla sykealueella. Parempi kunto näkyy lisääntyneenä virkeytenä ja vähempinä sairauspoissaoloina.

Sähköpyörällä pääsee kätevästi kotiovelta työpaikan ovelle, ja isoissa taajamissa sähköpyörä on usein muita liikennevälineitä nopeampi tapa liikkumiseen. Sähköpyörä sopii erinomaisesti myös talvipyöräilyyn.

”Tällä hetkellä tavallista polkupyörää paljon käyttävät hankkivat sähköpyöriä nimenomaan talvikäyttöön. Sähköpolkupyörän vastusta säätämällä voi kompensoida pakkasesta johtuvaa pyörän jäykkyyttä ja pukeutua talviolosuhteiden mukaisesti ilman, että polkiessa tulee liian kuuma. Loska tai lumikerros ei haittaa, koska sähköpyörä keventää polkemista”, sanoo Jokinen.

Pyöräilyn ja sähköpyörien kasvanut suosio näkyy myös vaatevalmisteissa. Electrobiken edustama saksalainen AGU valmistaa edustuskelpoisen näköisiä tuulen ja sateen pitäviä pyöräilyvaatteita.

Sähköpyörän voi ostaa tai hankkia leasing-sopimuksella

Työnantaja voi hankkia työsuhde-etupyörät ostamalla tai liisaamalla. Sähköpyörissä on valinnanvaraa niin maasto-, kaupunki- kuin retkikäyttöönkin, ja keskihinta on noin 3 000€. Sopivan pyörän valinta riippuu pyörän käyttötarkoituksesta ja henkilökohtaisista mieltymyksistä.

”Työntekijät voivat kokea sähköpyöräedun suurena kädenojennuksena työnantajalta. Työnantajalle jää maksettavaa noin puolet pyörän hankintahinnasta verovähennysten jälkeen”, Jokinen sanoo.

Leasing-sopimuksella hankittavissa pyörissä työnantaja hoitaa leasing-kulut ja työntekijä pyörän huollattamisen. Sopimuskauden päätyttyä työntekijällä on halutessaan mahdollisuus lunastaa pyörä omaksi.

”Työnantajan kannattaa asettaa hintaraja, jonka puitteissa työntekijä voi valita mieleisensä pyörän”, Jokinen vinkkaa.

Yhteiskäyttöpyöriin Electrobike tarjoaa nelivuotista huolto-leasing-sopimusta. Esimerkiksi Tampereen kaupungin vanhustenhoidossa käytetään sähköpyöriä.

”Tampereen kaupungilla on meiltä 30 sähköpyörää erityisesti vanhusten kotihoidon käytössä. Sähköpyörällä pääsee liikkumaan kätevästi ja nopeasti, eikä kotihoidon työntekijöiden ei tarvitse käyttää aikaa parkkipaikkojen etsimiseen tai liikenneruuhkissa istumiseen. Sopimus sisältää täyden huollon”, Jokinen kertoo.

Lisätietoja:
www.electrobike.fi
yritysmyynti@electrobike.fi

Teksti: Merja Maukonen

Julkaistu: 01/2020

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.