Johtaminen
Rekrytointi (vuokratyö)
Yrityskulttuuri

Rekrytointi kaipaa sydämen sivistystä

Camilla Tuominen

Businesslike Oy Henkilöstöpalvelu jututti tunnekouluttaja, valmentaja, motivaatio- ja asennepuhuja Camilla Tuomista. Näkökulmaksi otettiin rekrytointi, sillä se on Businessliken toiminnan ytimessä.

Välillä hän nousee ylös ja havainnollistaa tilanteen. Tai piirtää lehtiöön. Ja puhuu, aivan julmetusti, tunnissa enemmän kuin keskivertokansalainen päivässä. Sitähän Camilla Tuominen on, puhumisen ammattilainen, ja kirjailija ja yrittäjä. Hänet kutsutaan paikalle, kun halutaan oppia hyödyntämään ja hallitsemaan tunteita voimavarana.

Työelämään hänellä on ollut aitiopaikka. Hän on istunut molemmilla puolilla pöytää, tutustunut konsulttina lukemattomiin yrityksiin ja seuraa alan tutkimusta. Hieman sivusta voi nähdä kirkkaammin. Se pätevöittää. Rekrytoinnin asiantuntija hän ei kuitenkaan ole, eikä sellaisena halua esiintyä. Mutta näkemys hänellä on. Siitä kuinka ihmisiä palkataan – ja tulisi palkata.

Tuomisen pääviesti organisaatioiden megatrendistä on selkeä. Ja se koskee myös rekrytointia.

”Tekoälyn ja automaation lisääntyessä on tärkeää kuulla ja havaita muutakin kuin faktoja. Rekrytoijalla on testit selvittää osaamiset ja soveltuvuudet. Mutta hakijan kohtaamisessa, haastattelussa voisi hyödyntää seikkoja, joihin koneet eivät kykene. Mitä minä kuulen? Mitkä ovat hiljaiset, intuition kertomat signaalit?”

Tutkimusten mukaan aivojen intuitionvarainen prosessointikyky on yksitoista miljoonaa bittiä sekunnissa. Vastaava loogisella järkeilyllä aikaansaatu lukema jää viiteenkymmeneen bittiin. Miksei tähän kuudenteen aistiin, intuitioon, voisi sitten luottaa myös rekrytointitilanteessa?

”Eräs rekrytoija kertoi minulle tehneensä muutaman virheen. Ne olivat tapauksia, joissa hänet oli puhuttu ympäri hyväksymään hakija – intuition vastaisesti. Ammattilaiset osaavat paitsi kuunnella niin myös analysoida intuitiota. Se saattaa olla värjäytynyt uskomuksista tai aikaisemmista kokemuksista. Puhtaassa intuitiossa ei ole tunnetta”, muistuttaa Tuominen ja viittaa teemasta väitelleen Asta Raamin tutkimuksiin.

Kuinka sitten päästä tilaan, joka herkistää intuitiolle? Vanhan koulukunnan rekrytointityyli oli kuin inkvisitiota ja valitsijat olemukseltaan teflonpannuja. Nyt tilalle on astunut sydämen sivistys. Sillä kyseessä on lopulta enemmän kuin ihmisen palkkaaminen.

Aallot voivat kantaa kauas.

”Ensinnäkään rekrytoija ei saisi olla stressimöykky. Stressaantuneena ei kuule eikä pysty yhdistelemään asioita. Olisi oltava henkisesti läsnä ja rento. Hakijalle prosessilla voi olla aivan valtava merkitys. Se on kohtaaminen, josta jää jälki - parhaimmillaan myönteinen, vaikka ei tulisi valituksi. Hei, minua kohdeltiin sivistyneesti, puhuteltiin etunimellä, kehuttiinkin! Rekrytointi on tavallaan myös PR-tapahtuma”, kuvailee Tuominen.

Urallaan Tuominen on hyppinyt aitojen yli ja taistellut stereotypioita vastaan. Ei siis ihme, että hän toivoo vastaavaa asennetta myös valintatilanteisiin. Start up –maailma näyttää suuntaa ja on jo räjäyttänyt vanhat asetelmat. Muodollisen pätevyyden rinnalle tai jopa ohi nousee henkilön kokonaisuus, eletty elämä.

”Suren sitä, että tuolla on tyyppejä, joiden ominaislaatu ei pääse esiin tai jotka joutuvat jopa piilottamaan sitä. Yleissivistyneimmät saattavat löytyä kopiokoneelta tai rakennustyömailta. Laaja-alainen rekrytoija näkee stereotypioiden ohi ja yli ja näkee ihmisessä sitä jotakin, enemmän kuin ansioluettelon. Monimuotoisuus on organisaatioille aina hyväksi – tasapäisyys ei tuota läpimurtoja ja innovaatioita. Ei pidä palkata vain itsensä näköisiä”, muistuttaa Camilla Tuominen.

Teksti: Pekka Vänttinen
Kuva: Jani Utriainen

Businesslike on positiivisesti ryhdikäs ja jämäkästi mutkaton rekrytoinnin ja henkilöstövuokrauksen auktorisoitu ammattilainen.

Julkaistu: 10/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.