Hyvinvointi
Työympäristö

Sisäilmaoireilu kuormittaa työpaikoilla

Laaja tietopaketti ratkaisuista julkaistu

Homepakolaiset ry on laatinut esimiehille, työterveyshuolloille ja muille työelämätoimijoille suunnatun materiaalipaketin, jossa kuvataan oppain ja videoin sisäilmasta sairastuneiden työntekijöiden työssä jatkamisen keinoja. Työvälineitä tarjoamalla järjestö haluaa edistää työhyvinvointia ja vähentää sairastuneille ja työpaikoille aiheutuvaa kuormitusta.

Tähän tiedontarpeeseen on nyt tarjolla sivusto, joka sisältää mm. oppaita, videoita, muistilistoja ja tapausesimerkkejä. Tietopaketti keskittyy nimenomaan ihmisten tilanteiden ratkaisuihin. "Emme tarjoa rakennusten tutkimiseen ja korjaamiseen liittyvää tietoa, sillä sitä on jo saatavilla. Sen sijaan sisäilmasta jo sairastuneiden huomioiminen työelämässä on alue, johon ei ole oikein ollut tarjolla tietoa ja käytännön vinkkejä. Valitettavan usein kuulemme, että helppojakaan työssä jatkamisen keinoja ei huomata hyödyntää." sanoo Katja Pulkkinen, Homepakolaiset ry:n toiminnanjohtaja.

"Olemme havainneet, että vaikka sisäilmaongelmista puhutaan paljon, on työpaikoilla puutteellisesti tietoa ja keinoja tukea sisäilmasta sairastuneiden ja oireilevien työntekijöiden työssä jatkamista."

Yleisestä keskustelusta ovat puuttuneet kannustavat selviytymistarinat sekä konkreettiset ratkaisut työssä ja kotona. Nyt julkaistu paketti sisältää esimerkiksi videoita, joilla kerrotaan vakavastikin sisäilmasta sairastuneiden työntekijöiden onnistuneesta kuntoutumisesta sairauslomilta takaisin tuottavaan työhön.

Hyvä sisäympäristö tukee työtehoa ja hyvinvointia

Sisäilmaan liittyvä oireilu on yleistä. Vuonna 2017 tehdyssä FinTerveys-tutkimuksessa ilmeni, että noin 500 000 työikäistä oli kokenut eriasteisia sisäilmaan liittyviä oireita työpaikalla viimeisen vuoden aikana. Tämä on n. 15 % kaikista työikäisistä. Työnantajalle tästä aiheutuu kustannuksia ja lisätyötä, ja oireilevalle tilanne on yhtä hankala ja kuormittava.

"Viimekädessä tarvitaan tietenkin terveellisiä rakennuksia, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa tarvitaan lisäksi nopeita käytännön keinoja työpaikoilla. Usein nämä keinot eivät ole mitään rakettitiedettä, vaan apua saadaan oireiden paremmasta tunnistamisesta, avoimesta keskustelusta työyhteisössä ja joustavasta ratkaisujen hakemisesta yhdessä kaikkien osallisten kesken," Pulkkinen sanoo.

Moni on pystynyt jatkamaan työssä esimerkiksi tilanvaihdon ja osittaisen etätyön, sopivien laite- ja huonekaluvalintojen, siivousaineiden vaihtamisen ja työnkuvan muokkaamisen avulla. Työkokeiluja ja ammatillista kuntoutusta voidaan hyödyntää vakavammin oireilevien kohdalla ratkaisujen hakemisessa.

Terveellisen sisäympäristön on havaittu vaikuttavan merkittävästi työtehoon, ongelmanratkaisuun ja strategiseen ajatteluun. Pulkkinen alleviivaa, että terveellisistä työolosuhteista huolehtiminen on nykypäivää ja monet työnantajat ovat jo kiinnostuneita sisäilma-asioista osana menestyvää työyhteisöä.

"Tämä ei koske vain sisäilmasta oireilevia, vaan kaikkia työntekijöitä. Hyvistä sisäilmaolosuhteista huolehtiminen on työnantajan etu."

Linkki tietopakettiin

Teksti: STT Info
Kuva: Pixabay

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.