Johtaminen

Tuore selvitys sen vahvisti: hyvä johtaminen lisää kannattavuutta

Hyvä johtaminen ja esimiestyö lisäävät selkeästi yritysten kannattavuutta. Teknologiateollisuuden työhyvinvointihankkeessa tehty selvitys osoitti, että kannattavuudessa voi olla jopa useiden prosenttiyksiköiden eroja johtamisesta riippuvista syistä.

Hyvällä johtamisella on myönteinen vaikutus myös työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen

Tulokset käyvät ilmi selvityksestä, joka tehtiin teknologiateollisuuden työmarkkinaosapuolien yhteisessä Työkaari kantaa ‒ tuottavaa työhyvinvointia -hankkeessa. Johtamista, henkilöstön työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä yrityksen kannattavuutta selvitettiin 35 yrityksessä, jotka ovat lähteneet hankkeeseen eri puolilta maata. Näkemyksiä kerättiin yrityksissä laajasti kaikilta henkilöstöryhmiltä.

Työhyvinvoinnin ja henkilöstön aikaansaaman tuottavuuden (henkilöstötuottavuuden) johtaminen oli hankeyrityksissä parempaa kuin vertailuyrityksissä jo nyt hankkeen alkumetreillä. Silti kehittämiskohteita löytyi useita, joista mainittakoon mm.: johtamisen tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus, esimiesroolin selkiyttäminen, osaamisen kehittäminen aiempaa laajemmin henkilöstön keskuudessa.

Selvityksen yksi johtopäätös oli, että esimiestyö on ihan oma duuninsa. Sitä ei voi tehdä menestyksekkäästi vasemmalla kädellä ”muun työn ohessa”. Esimiehiä on myös tuettava ja valmennettava hyvään johtamiseen.

Henkilöstön työhyvinvointiin ja tuottavuuteen vaikuttivat selvityksen mukaan oikeudenmukainen kohtelu, terveys, työjärjestelyt, voimavarat ystäviin ja harrastuksiin, esimiehen antama tuki sekä luottamus työnantajaan. Tämä osoittaa, että henkilöstön johtaminen on hyvin kokonaisvaltainen kysymys.

"Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden johtaminen on johtajien työtä, ja sen tulee näkyä yrityksen strategiassa ja johtoryhmätyöskentelyssä. Tarvitaan kirkkaat tavoitteet, niiden tehokas seuranta, selkeät vastuut ja tietenkin onnistunut kommunikaatio", tähdentää Työkaari kantaa ‒ tuottavaa työhyvinvointia -hankkeen projektipäällikkö Paula Varpomaa Teknologiateollisuus ry:stä.

Selvityksen tehnyt filosofian tohtori Ossi Aura korostaa, että henkilöstötuottavuuden kehittäminen on avainasia kestävälle tuloksen tekemiselle.

"Tämäkin selvitys vahvistaa näkemystä, että vain erinomainen johtaminen tuo taloudellista lisäarvoa ja vain laaja-alaisesti ammattitaitoinen ja innostava esimieskunta pystyy tukemaan henkilöstön parhaaseen työsuoritukseen. Henkilöstön merkitys tuottavuuden tekijänä on ainutkertaisen tärkeä", Aura sanoo.

Hankkeessa mukana olevat yritykset jatkavat toimintansa kehittämistä nyt tehtyjen alkuselvitysten jälkeen. Jokaisella yrityksellä on hankkeen puolesta oma yrityskummi, joka tukee yritystä valitulla kehittämispolulla. Lisäksi hanke tarjoaa vertaissparrausta ja asiantuntijatukea vuoden 2020 loppuun saakka.

Hankkeen alkuanalyyseista tehty tieteellinen yhteenvetoraportti löytyy kokonaisuudessaan hankkeen kotisivulta tyokaari.fi

Teksti: Insinööriliitto IL ry
Kuva: Pixabay

Julkaistu: 06/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.