Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Ruoka osana työhyvinvointia

Terveellinen lounas lisää työtehoa ja tuottavuutta. Työnantaja voi vaikuttaa siihen yksinkertaisin keinoin.

Lounastauko työpäivän aikana virkistää, tehostaa ja sujuvoittaa työntekoa. Työpaikalla tarjottavien ruokien ravitsemuslaadun kehittäminen on edullinen ja toimiva keino edistää työhyvinvointia.

Työpäivän aikana nautittava lounas on monelle työntekijälle päivän ainoa lämmin ateria. Vuoden mittaan lounaita nautitaan yli 200, työvuosien aikana niitä kertyy jo lähemmäs 10 000. Henkilöstöravintolan palvelut tavoittavat suuren osan työpaikan henkilöstöstä päivittäin - myös niitä, joita muu työhyvinvoinnin edistäminen ei innosta tai kiinnosta. Muun muassa FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan ne työntekijät, jotka käyttävät hyväkseen työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta työpaikkaruokailuun, syövät usein terveellisemmin kuin esimerkiksi omia eväitä nauttivat.

Kaikenlainen ruoka ei edistä terveyttä
Suuri osa meistä haluaa syödä terveellisesti. Sydänmerkin teettämän tutkimuksen mukaan terveellisiä vaihtoehtoja toivotaan etenkin lounas- ja henkilöstöravintoloihin. Valintojen tekeminen on kuitenkin useimmille vaikeaa: pelkästä ruoan nimestä on vaikea arvioida, mikä vaihtoehdoista tukisi parhaiten hyvää oloa.

Myöskään ruoan ulkonäöstä ei päälle päin näe, kuinka paljon se sisältää esimerkiksi suolaa tai kuitua, tai onko ruoan valmistuksessa käytetty pääosin hyvää pehmeää rasvaa. Virhekäsityksiäkin esiintyy. Kasvisruokien ja salaattien oletetaan olevan automaattisesti terveellisiä ja liharuokien ei. Totuus saattaa olla päinvastainen.

Usein HR-ammattilainen on tyytyväinen lounasravintolan tarjontaan, kun salaattipöytä on monipuolinen. Salaattipöytä onkin hyvä alku, sillä kasvikset ovat olennainen osa terveellistä ateriaa. Jos kasvistarjonnassa on runsaasti suolaisia ja rasvaisia komponentteja, ei niistä koottu salaatti enää välttämättä ole paras mahdollinen vaihtoehto.

Kasvislisäkkeiden ohella terveyden kannalta merkityksellistä on lounastarjonta kokonaisuudessaan: minkälaista pääruoka on, ja millaista leipää tai leipärasvaa tarjotaan. Kasvisten ohella, salaattikastike ja ruokajuomat tukevat parhaimmillaan hyvää oloa ja työssä jaksamista.

Sydänmerkillä varmistat terveellisen aterian
Sydänmerkin taustalla on tutkittu tieto ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä. Sydänmerkki-aterian kriteerit perustuvat ravitsemussuosituksiin. Aterian koostamisessa kiinnitetään huomiota muun muassa rasvan laatuun ja suolan määrään. Näin aterioista saa sopivasti energiaa ja ravintoaineita, mausta tinkimättä.

Merkin avulla terveelliset valinnat lounasravintolassa tehdään näkyviksi ja helposti valittaviksi. Sydänmerkki-logo esimerkiksi ruokalistassa ja linjastossa kertoo yhdellä silmäyksellä, mikä lounasaterian komponentti on omassa sarjassaan parempi valinta ja edistää hyvää oloa. Asiakkaita ohjataan myös kohtuullisen kokoisen annoksen kokoamiseen.

Kun työnantaja haluaa edistää päivittäin työhyvinvointia, tapahtuu se helpoiten vaatimalla ruokapalvelun tuottajalta Sydänmerkki-aterioita. Sydänmerkki saadaan käyttöön, kun työnantajan edustaja kirjaa vaatimuksen Sydänmerkki-aterioista tarjouspyyntöön tai sopii asiasta palveluntarjoajan kanssa. Palveluntarjoaja ottaa asiasta selvää ja valmistelee Sydänmerkin käyttöönoton. Ravintola voi käyttää valmiita Sydänmerkki-reseptejä tai hyödyntää omia ruokaohjeitaan. Sydänmerkki tarjoaa tukea käyttöönottoon sekä erilaisia viestintä- ja merkintämateriaaleja.

Yrityksille Sydänmerkki-aterian tarjoaminen tuo selkeää lisäarvoa. Se on osoitus siitä, että työnantaja arvostaa työntekijöitään, kannustaa helppoihin terveellisempiin valintoihin ja tukee näin osaltaan kokonaishyvinvointia. On myös tutkittu, että terveellinen ruoka ei maksa tavanomaista enempää, eli se on ilmainen investointi.

Miksi et siis panostaisi henkilöstön hyvinvointiin jo tänään?

Lue lisää: https://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/ammattikeittiot/mika-sydanmerkki-ateria

Julkaistu: 03/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.