Hyvinvointi

Epäsäännölliset työajat lisäävät sairauspoissaolojen riskiä ja sydänsairauksien riskitekijöitä

Työterveyslaitoksen tuoreet tutkimukset terveydenhuoltoalalta osoittavat, että epäsäännöllinen vuorotyö on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin kuten verenpainetautiin, veren korkeaan kolesterolipitoisuuteen ja tyypin 2 diabetekseen.

Tiedostaminen on tärkeää

Epäsäännöllinen vuorotyö lisää myös riskiä lyhyisiin 1–3 päivän sairauspoissaoloihin. Sairauspoissaoloriskiä voidaan pienentää välttämällä lyhyitä työvuorovälejä, pitkiä työviikkoja ja yövuoroputkia sekä tekemällä työvuorosuunnittelu yhdessä työntekijöiden kanssa.

"Epäsäännöllisen vuorotyön terveysriskien tiedostaminen on entistä tärkeämpää, koska vuoden 2020 alusta voimaan tuleva uusi työaikalaki sallii epäsäännöllisen vuorotyön laajentamisen", sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

Laki laajentaa muun muassa yötyön käyttöalaa. Yötyön teettäminen on aiempaa helpompaa vuorotyössä, jaksotyöaloilla ja tilapäisesti tehtävässä yötyössä.

Jaksotyötä tehdään sote-alan lisäksi kaupan alalla sekä kuljetus-, turvallisuus-, vartiointi-, matkailu- ja ravintola-alalla. 2020 alusta jaksotyö laajenee muun muassa sosiaalipalveluihin. Jaksotyötä tehdään 2–6 viikon jaksoissa, ja kussakin jaksossa työtunnit jakautuvat epäsäännöllisesti. Tämä mahdollistaa muun muassa pitkät työrupeamat ja lyhyet työvuorojen välit.

Vuorotyö rasittaa sydäntä

Tuoreessa Kunta-alan henkilöstön seurantatutkimukseen (n=61 942) perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin vuorotyön vaikutuksia sydän- ja verensuonitautien riskitekijöihin. Riskitekijöitä ovat muun muassa verenpainetauti, veren kohonnut kolesterolipitoisuus ja tyypin 2 diabetes. Tutkimus tehtiin kaupunkien ja suurien sairaaloiden sote-työntekijöillä. Vuorotyö lisäsi diabetes-, verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käyttöä kaupunkien sote-henkilöstöllä, muttei sairaaloiden työntekijöillä.

"Tuloksemme viittaavat siihen, että vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kaupunkien keski-ikäisillä sote-työntekijöillä. Suurissa sairaaloissa on mahdollisesti helpompaa siirtyä pois vuorotyöstä kuin kaupunkien pienemmissä terveydenhuollon yksiköissä. Näin sairaaloissa voidaan ehkäistä vuorotyön haittoja", arvioi tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.

Vuorotyö lisää riskiä lyhyisiin sairauspoissaoloihin

Toisessa osatutkimuksessa sairaaloiden vuorotyöntekijöillä (n=12 156) havaittiin, että erityisesti yli 40 ja 48 tunnin työviikot, pitkät yövuoroputket ja lyhyet työvuorovälit lisäsivät riskiä 1–3 päivän sairauspoissaoloihin. Toistuvat alle 11 tunnin työvuorovälit lisäävät lyhyiden sairauspoissaolojen lisäksi väsymystä, työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmia ja tapaturmia.

"Palautumisen ja hyvinvoinnin kannalta tulee huolehtia, ettei työntekijöille kerry liikaa lyhyitä vuorovälejä", tiivistää vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitoksesta.

Sairauspoissaolot vähenevät, jos työntekijät voivat vaikuttaa työvuorojen suunnitteluun

Työterveyslaitos on myös tutkinut, miten yhteisöllinen työvuorosuunnittelu vaikuttaa sairauspoissaoloihin.

"Työntekijöiden yhdessä tekemän vuorosuunnittelun aloittaminen vähensi alkavia sairauspoissaoloja 6–10 prosenttia työyksikkötasolla. Se myös selvästi paransi työn ja muun elämän yhteensovittamisen kokemusta", sanoo erityisasiantuntija Jarno Turunen Työterveyslaitoksesta.

"Vaikutusmahdollisuuksilla omaan työhön ja työaikoihin on positiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Positiiviset vaikutukset näkyvät paitsi yksilötasolla myös alhaisempina sairauspoissaolokustannuksina yrityksissä", muistuttaa Mikko Härmä.

"Työaikojen merkitys ja uuden työaikalain vaikutusten arviointi kannattaa myös päättäjien pitää mielessä seuraavaa hallitusohjelmaa suunniteltaessa."

Esitetyt tulokset perustuvat laajoihin, Kunta-alan seurantatutkimuksen kysely- ja rekisteriaineistoihin liitettyihin päivittäisiin työaika- ja sairauspoissaolotietoihin. Työaika- ja sairauspoissaolotiedot saatiin hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden käyttämästä Titania® vuorosuunnitteluohjelmistosta vuosilta 2008-2017, yli 150 000 työntekijältä. Tutkimushankkeen (2015-2020) rahoittaa Työsuojelurahasto ja NordForsk.

Teksti: Työterveyslaitos
Kuva: Pixabay

Julkaistu: 05/2019

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.

Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.

Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.

Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.

Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.

LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.

Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.

Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.

HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.