Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Maksavatko työnantajat liikaa pyöräedusta?

Bikelink haastaa työsuhdepyöräpalvelujen kulurakenteen

Bikelinkin mukaan moni työnantaja maksaa työsuhdepyörästä huomaamattaan jopa kymmeniä tuhansia euroja ylimääräisiä hallinnointikuluja. Miten pyöräedun voi tarjota henkilöstölle vaivattomasti ja ilman ylimääräisiä kuluja?

Työsuhdepyöräedun tarjoaminen henkilöstölle kiinnostaa yhä useampaa työnantajaa. Pyöräetu on nykyaikainen tapa tukea henkilöstön hyvinvointia, liikunnallista elämäntapaa, palkita ja sitouttaa henkilöstöä sekä vahvistaa myönteistä työnantajamielikuvaa.

Mutta maksavatko yritykset työsuhdepyöräedusta huomaamattaan liikaa? Monet palveluntarjoajat veloittavat yrityksiltä hallinnointikuluja kuukausittain jopa 10–15 euroa pyörää kohden. Kun sopimus kestää useita vuosia, kertyy yhdestä pyörästä satojen eurojen ylimääräinen lasku. Bikelink nostaa keskusteluun palveluntarjoajien erilaiset hallinnointikulut ja esittelee oman vaihtoehtonsa, joka ei sisällä kuukausimaksuja.

Palveluntarjoajien välinen vertailu

Bikelink on koonnut vertailun viiden työsuhdepyöräpalvelun kulurakenteista 3 500 euron hintaisen pyörän esimerkkilaskelman pohjalta. Laskelmassa on käytetty 3 400 euron kuukausipalkkaa ja 17 prosentin ennakonpidätystä.

Bikelink korostaa kuluttomuutta ja automaatiota

Bikelinkin yrittäjä ja työsuhdepyöräasiantuntija Jami Jokinen painottaa, että palvelun kulurakenne voi olla huomattavasti kevyempi, jos prosessi on automatisoitu eikä edellytä jatkuvaa manuaalista hallinnointia.

”Palvelumaksut ja hallinnointikulut voivat haukata ison osan yrityksen pyöräetubudjetista. Näin ei tarvitse olla, sillä työsuhdepyöräpalvelun saa myös ilman kuukausimaksuja, hallinnointikuluja tai piilokustannuksia. Bikelinkin palvelussa kuukausittaisia hallinnointikuluja ei ole lainkaan. Tämän mahdollistavat automatisoidut järjestelmät, joista ei aiheudu turhaa työtä, eikä turhia kuluja. Bikelinkin helppokäyttöisen hallintaportaalin kautta työnantaja voi seurata etujen käyttöönottoa, hyväksyä etuja ja tehdä niihin muutoksia. Tämä tekee työsuhdepyörien hallinnasta vaivatonta ja tehokasta”, Jokinen sanoo.

Jokisen mukaan prosessin keveys perustuu siihen, että hallinnointia ei tarvitse hoitaa käsin. Digitaaliset työkalut automatisoivat kokonaisuuden, jolloin ylimääräiset kulut ja vaivannäkö jäävät pois.

”Koko prosessi on äärimmäisen kevyt. Työntekijä rekisteröityy portaaliin ja tekee tilauksen, ja työnantajan tehtäväksi jää ainoastaan hyväksyä tai hylätä etu portaalista. Me toimitamme raportit palkanlaskentaan ja hoidamme kaiken muun aina leasing-sopimuksen tekemisestä vakuutuksiin”, kuvailee Jokinen.

Bikelink edustaa yli 20 pyörämerkkiä, ja valikoimassa on yli 1 100 eri mallia muun muassa Helkamalta, Specializedilta ja Conwayltä.

Pyöräedusta hyötyvät kaikki

Pyöräetu on työntekijälle verovapaa 1 200 euroon asti vuodessa, mikä tekee siitä taloudellisesti houkuttelevan vaihtoehdon molemmille osapuolille. Verovapaa etu ei nosta työnantajan lisäkuluja, ja kun etu voidaan tarjota ilman lisäkustannuksia, se on helppoa sisällyttää osaksi henkilöstöetuja ilman budjettipaineita

Monelle yritykselle maksuttomuus saattaa olla juuri se ratkaiseva tekijä.

"Osa yrityksistä käyttää säästyneet eurot tarjoamalla työntekijöilleen arvokkaamman työsuhdepyörän osittain palkan päälle. Toiset taas ylipäätään pystyvät ottamaan edun käyttöön vain siksi, että se ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia", Jokinen sanoo.

Bikelink järjestää aiheesta maksuttoman webinaarin 06.05.2025 kello 13:00 - 14:00, jossa käsitellään kuluttoman mallin toteuttamista eri kokoisissa organisaatioissa. Tilaisuudessa esitellään esimerkkitapauksia sekä käytännön kokemuksia mallin käyttöönotosta.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: bikelink.io/webinaarit

Julkaistu: 04/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Kansainvälinen henkilöstöliikkuvuus nousee yritysten vastuullisuusstrategian ytimeen. Se ei ole enää vain tukitoiminto, vaan strateginen keino, jolla yritykset voivat saavuttaa kestävän kasvun, vahvistaa kilpailukykyään ja vastata sääntelyn kiristymiseen.

Työelämässä on käynnissä lukuisia muutoksia, kuten pandemian jälkeiset työelämän rakenteiden muutokset, maailmantalouden geopoliittiset seikat sekä teknologinen kehitys ja jatkuvan oppimisen vaade. Tässä muutosten ristipaineessa vaaditaan myös johtamiselta aiempaa enemmän ja työntekijäkokemuksen ymmärtäminen voisi olla yksi keino.

Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla. Työterveyslaitoksen viimesyksyisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan joka neljäs työssäkäyvä on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Yhden työssään uupuneen kustannukset yritykselle voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, minkä lisäksi työuupumuksen inhimillinen hinta on valtava.

Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain sellaista, jota pitää välttää. Arkikielessä ja ajattelussa konfliktista puhutaan ristiriidan, erimielisyyden ja jopa riidan synonyyminä. Tämän takia konfliktia pyritäänkin välttämään kaikin tavoin, niin töissä kuin kotona.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).

”Opinnoista työelämään siirtyminen on herkkä vaihe, jossa nuori työntekijä kaipaa usein tukea. Yrityksen johtamiskulttuuri ja työelämäpuhe jättävät jälkensä nuoriin, joista kasvaa tulevaisuuden asiantuntijoita ja johtajia”, sanoo LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula. Lue seitsemän tärkeää huomiota nuorten johtamisesta.

Presenteismi voi olla monelle vieras käsite, mutta sillä tarkoitetaan alentunutta työkykyä tilanteessa, jossa työntekijä on fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta ei pysty suoriutumaan tehtävistään täydellä työpanoksella. Virallisemmin presenteismi yhdistetään sairaana työskentelyyn, mutta ilmiötä voidaan tarkastella laajemminkin: syitä voivat olla esimerkiksi uupumus, stressi tai muut fyysiset ja psyykkiset haasteet.

EU:n asettama AI Act eli tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024. Monet eivät ehkä ole vielä rekisteröineet tätä, sillä asetuksella ei ollut tuolloin vielä välittömiä vaikutuksia.

Nykyajan työnhaussa teknologian rooli on merkittävämpi kuin koskaan aiemmin. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, digitaaliset alustat, verkostoituminen ja tekoälyn kehittyminen ovat mullistaneet rekrytointiprosessin. Työhakemusten laatiminen ja lähettäminen on nopeutunut, ja samaan aikaan työnantajien on käsiteltävä valtavia määriä hakemuksia. Työnhaun digitalisoituminen on tehnyt työpaikkojen hakemisesta saavutettavampaa, mutta samalla se on tuonut mukanaan uudenlaisia haasteita.

Yrityskulttuuri on organisaation DNA – se näkyy arvoissa, toimintatavoissa ja siinä, miten ihmiset kokevat työnsä ja työyhteisönsä. Hyvä yrityskulttuuri houkuttelee osaajia, sitouttaa henkilöstöä ja tukee liiketoiminnan tavoitteita. Huono kulttuuri puolestaan rapauttaa työhyvinvointia ja pahimmillaan heikentää yrityksen menestystä.