Johtaminen

Muutosjohtaminen on vuoden 2025 suurin johtamisen haaste

Novetoksen tuore selvitys paljastaa: muutoskyvykkyys ja empaattinen johtajuus nousevat keskiöön tulevaisuuden työelämässä

Johtamisen kenttä on muutoksessa, ja johtajilta vaaditaan nyt entistä enemmän. Novetos Oy:n tuoreen Uudistuva johtaja 2025-selvityksen mukaan organisaatioiden suurin johtamishaaste ensi vuonna on muutosten läpivienti. Peräti 54 prosenttia vastaajista nimesi sen keskeiseksi kipukohdaksi. Myös suorituksen johtaminen (32 prosenttia) ja tunneilmaston johtaminen (29 prosenttia) nousivat esiin merkittävinä haasteina. Selvitykseen vastasi 360 henkilöä, ja sen lisäksi haastateltiin yli 60 johtajaa ja esihenkilöä eri toimialoilta. Tulokset osoittavat, että työelämän jatkuva muutos vaatii johtajilta uudenlaista otetta, jossa yhdistyvät sekä tekniset että inhimilliset taidot.

Tulevaisuuden johtajalta odotetaan erityisesti kykyä johtaa muutosta ja asettua toisen asemaan. Yli puolet vastaajista piti näitä taitoja kaikkein keskeisimpinä johtajuuden supervoimina. Lisäksi arvostetaan innostavaa otetta, näkemyksellisyyttä ja jämäkkyyttä.

"Epävarmassa ajassa johtajan tärkein taito vaikuttaa olevan kyky johtaa muutosta niin, että ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, ymmärretyiksi ja merkityksellisiksi osaksi kokonaisuutta", toteaa Novetoksen toimitusjohtaja Outi Tenhola.

Työyhteisöjen kuormittuneisuus nousi esiin monessa vastauksessa. Useat organisaatiot tunnistavat, että jatkuva muutos heikentää henkilöstön jaksamista. Tähän haasteeseen aiotaan myös tarttua: 48 prosenttia organisaatioista suunnittelee panostavansa muutosjohtamisen kehittämiseen lähivuosina. Muita keskeisiä kehittämiskohteita ovat suorituksen johtaminen sekä esihenkilöiden kyky sparrata ja motivoida työntekijöitä.

Novetos on vuodesta 1997 lähtien valmentanut suomalaisia organisaatioita johtamisen, esihenkilötyön ja työyhteisöjen kehittämisessä. Uudistuva johtaja -selvitys julkaistiin nyt kolmannen kerran.

Teksti: Paul Charpentier

Julkaistu: 04/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Teetkö sinäkin harmaata ylityötä? osa 2. Ensimmäisessä osassa läpikäytiin, mikä on ylityön, liukumien ja harmaan ylityön välinen ero. Tässä toisessa osassa paneudun siihen, miksi harmaata ylityötä tehdään ja miten sitä voi vähentää.

Monet asiantuntijat tekevät jatkuvasti enemmän töitä, kuin mitä sovittu työaika edellyttäisi. Silti ylityökorvauksia maksetaan harvoin. Mistä tämä johtuu?

Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä kalastuksen parissa? Villa Seaview tarjoaa nyt yritysryhmille uudenlaisen mahdollisuuden yhdistää kokoukset, rentoutuminen ja luonnon rauha yhteen saumattomaan kokonaisuuteen.

Menneen viikon Helsingin Sanomissa oli työterveyslääkärin kirjoitus, että yritykset uskovat työhyvinvoinnin paranevan liikunnalla. Mutta jumppa ei auta, jos työpaikalla homma ei toimi. No näinhän se on, ja henkilöstöjohdossa kaikki sen tietääkin. Liike ei ole lääke kaikkeen. Jos erilaisia keinoja on jo kokeiltu, yksi toimiva ratkaisu voisi olla arjen näkyväksi tekeminen liinaamalla.

Koronapandemia teki etätyöstä laajamittaista arkea myös Suomessa. Nyt, useita vuosia pandemian jälkeen, etätyön roolia ja vaikutuksia tarkastellaan uusista näkökulmista – erityisesti tuottavuuden kannalta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuore tutkimus osoittaa, että etätyö voi lisätä yritysten tuottavuutta, mutta vain tietyissä olosuhteissa. Parhaat tulokset saavutetaan, kun etä- ja lähityö yhdistetään suunnitelmallisesti hybridityöksi.

Painonhallinta on monelle työntekijälle haastava prosessi ja perinteiset dieetit tai tiukat ruokavaliorajoitukset tuottavat harvoin pitkäaikaisia tuloksia. Tutkimukset osoittavat, että psykologisella joustavuudella ja tunteiden hyväksymisellä on merkittävä vaikutus onnistuneeseen painonhallintaan. Organisaatioilla on nyt mahdollisuus tukea työntekijöidensä hyvinvointia tarjoamalla uudenlaisia menetelmiä, jotka perustuvat syömisen psykologiaan.

Nykypäivän kilpailluilla työmarkkinoilla oikean osaamisen löytäminen on haastavampaa kuin koskaan. Rekrytoijien taidot ja kokemus ovat tärkeitä, mutta yksi tekijä, joka usein unohdetaan, on empaattisuus.

Perinteinen rekrytointi nojaa vahvasti menneeseen. Se keskittyy liikaa siihen, mitä on jo tehty – aiempaan koulutukseen, menneeseen kokemukseen, entisiin rooleihin ja saavutettuihin tuloksiin. Näiden kautta on turvallista ja loogista palkata sitä, minkä henkilö jo osaa – todennettua historiaa. Tiedetään, mitä saadaan. Olen itse toiminut näin suuren osan urastani, ja tulokset ovat olleet hyviä. Miksi siis muuttamaan jotain, mikä toimii?

Esihenkilö istuu tiimipalaverissa. Hän on juuri käynyt koulutuksen psykologisesta turvallisuudesta ja tietää, että avoin keskustelukulttuuri ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tiimin menestyksen avaimia. Hän ymmärtää, miten tärkeää on kysyä enemmän ja kuunnella aidosti. Silti, kun tiimin jäsen nostaa esiin kehitysidean, hän sivuttaa sen nopeasti ja siirtyy eteenpäin.

Perehdytys on ratkaisevan tärkeä vaihe uusien työntekijöiden sopeutumisessa organisaatioon. Ensimmäiset työpäivät asettavat pohjan sille, kuinka sitoutuneita ja tuottavia työntekijät tulevat olemaan. Tutkimukset osoittavat, että hyvin suunniteltu perehdytys voi parantaa työntekijöiden sitoutumista 82 % ja lisätä tuottavuutta 70 %.