Hyvinvointi

Syömisen psykologia avaimena kestävään painonhallintaan – miten organisaatiot voivat tukea työntekijöidensä hyvinvointia?

Asiantuntija-artikkeli

Painonhallinta on monelle työntekijälle haastava prosessi ja perinteiset dieetit tai tiukat ruokavaliorajoitukset tuottavat harvoin pitkäaikaisia tuloksia. Tutkimukset osoittavat, että psykologisella joustavuudella ja tunteiden hyväksymisellä on merkittävä vaikutus onnistuneeseen painonhallintaan. Organisaatioilla on nyt mahdollisuus tukea työntekijöidensä hyvinvointia tarjoamalla uudenlaisia menetelmiä, jotka perustuvat syömisen psykologiaan.

Miksi perinteinen painonhallinta epäonnistuu?

Usein painonhallinnan haasteet johtuvat tiukasta rajoittamisesta, mikä voi lisätä ruokaan liittyviä mielihaluja ja johtaa jojolaihduttamiseen. Työntekijän stressitaso, väsymys ja kiire vaikuttavat myös ruokavalintoihin, mikä korostaa tarvetta uudenlaiselle, joustavalle lähestymistavalle.

On osoitettu, että syömisen tiukka rajoittaminen voi lisätä ruokaan liittyviä ajatuksia ja mielihaluja. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän ihminen yrittää kontrolloida syömistään esimerkiksi kieltämällä itseltään tiettyjä ruokia, sitä enemmän ne voivat alkaa hallita hänen ajatuksiaan.

Monet painonhallintaan pyrkivät ihmiset kokevat "kaikki tai ei mitään" -ajattelutapaa ruokavaliossaan. Tämä voi johtaa siihen, että pienikin lipsahdus – esimerkiksi yhden suklaapalan syöminen – koetaan epäonnistumisena, jolloin henkilö saattaa antaa periksi ja syödä paljon enemmän kuin oli alun perin aikonut.

Lisäksi rajoittava syöminen voi lisätä tunnesyömistä. Kun ihminen on jatkuvasti dieetillä ja tuntee itsensä nälkäiseksi, väsyneeksi tai stressaantuneeksi, on todennäköisempää, että hän lopulta syö suuria määriä herkkuja hallitsemattomasti. Tämä voi puolestaan lisätä syyllisyyttä ja ahdistusta, mikä saattaa johtaa uuteen tiukkaan rajoittamiseen – ja lopulta noidankehään, joka vaikeuttaa painonhallintaa

Psykologisen joustavuuden ja hyväksynnän merkitys

Psykologinen joustavuus tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy tunnistamaan omat ajatuksensa ja tunteensa, mutta ne eivät automaattisesti määritä hänen käyttäytymistään. Jos henkilö esimerkiksi tuntee stressiä tai surua, hän voi huomata tunteen, hyväksyä sen ja valita tietoisesti, ettei käsittele sitä syömällä.

Hyväksyntään perustuva lähestymistapa syömiseen tarkoittaa sitä, että ihminen ei yritä tukahduttaa tunteitaan tai käyttää ruokaa tunteiden säätelyyn. Sen sijaan hän opettelee hyväksymään tunteensa ja käsittelemään niitä muilla tavoilla. Tämä voi vähentää impulsiivista syömistä ja auttaa tekemään tietoisempia valintoja ruokailun suhteen.

Lisäksi autetaan työntekijää oppimaan erottamaan fyysinen nälkä ja tunnesyömisen toisistaan, mikä auttaa tekemään tietoisempia ruokavalintoja.

Tutkimuksissa on havaittu, että ne, jotka harjoittelivat tunteidensa hyväksymistä, eivät kokeneet ruokahoukutuksia yhtä voimakkaasti kuin ne, jotka yrittivät jatkuvasti kontrolloida syömisiään. Tämä johtuu siitä, että kun ihminen ei taistele tunteitaan vastaan, niiden voima heikkenee luonnollisesti.

Intuitiivinen syöminen

Lapsilla on luonnostaan kyky syödä intuitiivisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että syödään kuunnellen kehon nälkä- ja kylläisyysviestejä. Aikuisilla tämä kyky saattaa olla kadonnut esim. kiireen ja stressin seurauksena, mutta se kannattaa opetella uudelleen. Syömisen psykologia kannustaa syömään kehon luonnollisten nälkä- ja kylläisyyssignaalien mukaan eikä ulkoisten sääntöjen ohjaamana (esim. tiukka ruoka-aineiden rajoittaminen tai dieettikulttuuri).

Käsitys painonhallinnasta on muuttumassa. Tutkimuksissa painotetaan yhä enemmän sitä, että pysyvä painonhallinta ei synny lyhytaikaisista dieeteistä, vaan siitä, että ihminen oppii käsittelemään omia ajatuksiaan ja tunteitaan ilman, että ne vaikuttavat hänen syömiskäyttäytymiseensä negatiivisesti.

Organisaatioiden rooli työntekijöiden hyvinvoinnin tukemisessa

Työnantajat voivat edistää henkilöstönsä hyvinvointia tarjoamalla käytännön työkaluja ja valmennuksia, jotka perustuvat syömisen psykologiaan. Tällainen valmennus tarjoaa työntekijöille:

- Työkaluja stressinsäätelyyn ilman, että ruoka toimii tunteiden säätelyn välineenä.
- Tukea ruokasuhteen parantamiseen ilman syyllisyyttä ja pakkoa.
- Pitkäkestoisia tuloksia ilman tiukkoja ruokavaliorajoituksia.

Kun organisaatiot investoivat työntekijöidensä hyvinvointiin, tulokset näkyvät parempana työssä jaksamisena, keskittymiskyvyn paranemisena ja sairauspoissaolojen vähentymisenä. Syömisen psykologiaan perustuva painonhallinta ei ole vain yksilön etu – se hyödyttää koko työyhteisöä.

Teksti: Jaana Laurinvaara (KM, PsK)
Kuvat: Pexels

Julkaistu: 03/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Menneen viikon Helsingin Sanomissa oli työterveyslääkärin kirjoitus, että yritykset uskovat työhyvinvoinnin paranevan liikunnalla. Mutta jumppa ei auta, jos työpaikalla homma ei toimi. No näinhän se on, ja henkilöstöjohdossa kaikki sen tietääkin. Liike ei ole lääke kaikkeen. Jos erilaisia keinoja on jo kokeiltu, yksi toimiva ratkaisu voisi olla arjen näkyväksi tekeminen liinaamalla.

Koronapandemia teki etätyöstä laajamittaista arkea myös Suomessa. Nyt, useita vuosia pandemian jälkeen, etätyön roolia ja vaikutuksia tarkastellaan uusista näkökulmista – erityisesti tuottavuuden kannalta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuore tutkimus osoittaa, että etätyö voi lisätä yritysten tuottavuutta, mutta vain tietyissä olosuhteissa. Parhaat tulokset saavutetaan, kun etä- ja lähityö yhdistetään suunnitelmallisesti hybridityöksi.

Nykypäivän kilpailluilla työmarkkinoilla oikean osaamisen löytäminen on haastavampaa kuin koskaan. Rekrytoijien taidot ja kokemus ovat tärkeitä, mutta yksi tekijä, joka usein unohdetaan, on empaattisuus.

Perinteinen rekrytointi nojaa vahvasti menneeseen. Se keskittyy liikaa siihen, mitä on jo tehty – aiempaan koulutukseen, menneeseen kokemukseen, entisiin rooleihin ja saavutettuihin tuloksiin. Näiden kautta on turvallista ja loogista palkata sitä, minkä henkilö jo osaa – todennettua historiaa. Tiedetään, mitä saadaan. Olen itse toiminut näin suuren osan urastani, ja tulokset ovat olleet hyviä. Miksi siis muuttamaan jotain, mikä toimii?

Esihenkilö istuu tiimipalaverissa. Hän on juuri käynyt koulutuksen psykologisesta turvallisuudesta ja tietää, että avoin keskustelukulttuuri ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tiimin menestyksen avaimia. Hän ymmärtää, miten tärkeää on kysyä enemmän ja kuunnella aidosti. Silti, kun tiimin jäsen nostaa esiin kehitysidean, hän sivuttaa sen nopeasti ja siirtyy eteenpäin.

Perehdytys on ratkaisevan tärkeä vaihe uusien työntekijöiden sopeutumisessa organisaatioon. Ensimmäiset työpäivät asettavat pohjan sille, kuinka sitoutuneita ja tuottavia työntekijät tulevat olemaan. Tutkimukset osoittavat, että hyvin suunniteltu perehdytys voi parantaa työntekijöiden sitoutumista 82 % ja lisätä tuottavuutta 70 %.

Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tekoäly on noussut keskeiseksi työvälineeksi, mutta sen hyödyntäminen edellyttää panostuksia koulutukseen ja tukeen – asioihin, joissa Suomi on tutkimuksen mukaan selkeästi jäljessä.

Arvopohjainen johtaminen on johtamisen suuntaus, jonka vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja laaja-alaisia. Arvojohtaminen on toimiva keino vaikuttaa organisatoriseen kasvuun ilman, että turvaudutaan miellyttämiseen, valtamekanismeihin, saati autoritääriseen johtamiseen.

”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta? Sukelsimme syvemmälle ja annoimme sekä pyöräedun käyttäjien että HR-päättäjien kertoa totuuden.

Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa