Moni työpaikka vasta aloittelee generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä

Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa

Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus tehtiin marras–joulukuussa 2024. Kyselyn teemana oli generatiivinen tekoäly työpaikoilla. Generatiivinen tekoäly on tekoälyn muoto, joka keskittyy erityisesti datan ja sisällön luomiseen.

”Tulosten perusteella generatiivinen tekoäly työsuojelukysymyksenä tai ratkaisukeinona työturvallisuuden seuraamiseen on tällä hetkellä vähäistä. Työsuojelunäkökulma on ehkä ollut vahvemmin mukana muiden tekoälyä hyödyntävien teknologioiden käyttöönotossa”, esimerkiksi roboteissa, summaa erityisasiantuntija Hanna Uusitalo Työterveyslaitoksesta.

Vain harvassa organisaatiossa on tekoälystrategia

Työsuojelupaneelin vastaajista vain viisi prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan edelläkävijätyöpaikka, jossa hyödynnetään jo laajasti generatiivisen tekoälyn sovelluksia. Vajaan kolmanneksen (29 %) työpaikalla seurattiin aktiivisesti kehitystä ja hyödynnettiin erilaisia sovelluksia jonkin verran.

”Ero yksityisen ja muiden sektoreiden välillä oli varsin suuri: yksityisen sektorin vastaajista yli kolmannes (36 %) arvioi oman työpaikkansa edelläkävijäksi tai seuraavan aktiivisesti kehitystä ja hyödyntävänsä tekoälyä jonkin verran. Muilla sektoreilla vastaava osuus oli 23 prosenttia”, toteaa Uusitalo.

”Yksityisen sektorin vastaajista 17 prosenttia myös ilmoitti, että omalla työpaikalla on tekoälystrategia. Muilla sektoreilla vastaava prosentti oli kaksi”, jatkaa Uusitalo.

Tekoälyn käyttö oli huomioitu joidenkin vastaajien (8 %) riskinarvioinnissa. Generatiiviseen tekoälyyn liittyvinä työsuojeluriskeinä tunnistettiin useimmin tiedon luotettavuus ja virheellinen tieto, joista esimerkkeinä ovat tekoälyn laatimat työohjeet ja tekoälyn luoman virheellisen tiedon hyödyntäminen ja jakaminen tarkistamattomana eteenpäin. Lisäksi riskinä mainittiin osaamattomuus tekoälyn käytössä ja hyödyntämisessä.

Henkilöstöä osallistettu vähän käyttöönotossa

Noin viidennes vastaajista ilmoitti, että henkilöstön käyttöön on tarjottu turvallisia tekoälysovelluksia (21 %), mutta vain harvoilla työpaikoilla henkilöstö on ollut mukana pohtimassa tekoälyn käyttöönottoa (13 %). Muutenkin työsuojelupaneelin tulokset kertovat, että työpaikoilla on tehty varsin vähän henkilöstön osallisuutta ja osaamista vahvistavia generatiiviseen tekoälyyn liittyviä toimenpiteitä.

”Näyttää siltä, että valitettavan harvoilla työpaikoilla on koulutettu ja ohjeistettu henkilöstöä, varattu aikaa tekoälysovellusten käytön harjoitteluun ja seurattu tekoälysovellusten käyttöönoton vaikutuksia työhön ja toimintaan. Samaan aikaan vajaa neljännes (23 %) vastaajista kuitenkin arvioi, että generatiivisen tekoälyn kehitys on lisännyt henkilöstön osaamisen kehittämisen tarvetta”, toteaa viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Mikko Kuivalainen Työturvallisuuskeskuksesta.

Tekoälyn vaikutuksia arvioitaessa reilu kymmenes vastaajista katsoi tekoälyn vaikuttaneen myönteisesti toimintaan työpaikalla: tekoäly oli tehostanut työtä (14 %) ja parantanut työn laatua (11 %). Toisaalta yhtä moni arvioi, että tekoäly on luonut tarvetta uusille osaajille (11 %) ja herättänyt pelkoja henkilöstön keskuudessa (11 %). Kaikkiaan tekoälyn vaikutusten arvioitiin kuitenkin olleen pääsääntöisesti vielä hyvin vähäiset omalla työpaikalla.

Tekoälyn käytön kehittämisestä työpaikoilla vastasi tavallisimmin työpaikan ICT/IT-ryhmä tai -henkilöt sekä johto/johtoryhmä. Varsin moni vastaajista kuitenkin myös katsoi, ettei kehityksestä vastaa kukaan tai mitään tahoa ei ole nimetty tehtävään.

Lisätietoja: hanna.uusitalo@ttl.fi tai mikko.kuivalainen@ttk.fi

Julkaistu: 02/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works on lanseerannut asiakkailleen uuden anonyymin rekrytoinnin työkalun. Työkalun tarkoituksena on edistää inkluusiota käytännössä ja vauhdittaa yhteiskunnallista muutosta luomalla oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä käytäntöjä työelämään.

Vaikka rakennusalalla on koettu haastavia aikoja, on JM Suomessa pystytty jopa parantamaan työssä viihtymistä ja henkilöstön sitoutumista. Henkilöstöjohtaja Jussi Teisala toteaa, että henkilöstökyselyn avaintulokset ovat hyviä verrattuna muihin alan yrityksiin ja yrityksiin yleensä. JM Suomi on henkilöstökyselyn monella osa-alueella kaikkien alojen yritysten parhaassa neljänneksessä.

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Työmarkkinoiden murros on muuttanut työllistymisen edellytyksiä ja haasteita ympäri maailmaa, eikä Suomi ole poikkeus. Digitalisaatio, globalisaatio ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat sekä työnhakijoihin että työnantajiin. Yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta samalla, kun työn hakeminen on monille entistä haastavampaa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla on yhä suuria esteitä työllistymisessä, vaikka työvoimapula ja monimuotoisuuden arvostus ovat nousseet julkiseen keskusteluun.

Etä- ja hybridityön suosion kasvaessa yhä useammat työntekijät aloittavat työnsä täysin etänä, mikä tuo mukanaan erityisiä sopeutumishaasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus valottaa etätyönä aloittavien näkymättömyyden kokemuksia ja sitä, miten digitaaliset alustat voivat joko tukea tai haitata uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Erityisesti huomionarvoista on se, että näkymättömyyden kokemus liittyy usein enemmän etätyön rakenteellisiin piirteisiin kuin tarkoitukselliseen ulkopuolelle jättämiseen.

Työelämä muuttuu vauhdilla, mutta yksi asia säilyy: hyvä johtaminen perustuu aina ihmiseen. Teknologian kehitys, tekoälyn hyödyntäminen ja työn murros muokkaavat organisaatioita, mutta ilman ihmislähtöistä johtamista menestyminen on vaikeaa. Nyt on oikea hetki pohtia, miten varmistamme, että johtaminen tukee sekä organisaation tavoitteita että henkilöstön hyvinvointia ja kehittymistä.

Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, mutta samalla työhyvinvointiin liittyvät haasteet ovat lisääntyneet.

Modernissa työelämässä tiimien hyvinvointi on ratkaisevassa roolissa yrityksen menestyksessä. Tiimin jäsenten jaksaminen, yhteishenki ja kyky toimia yhteen ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta miten pitää huolta näistä voimavaroista kiireisen arjen keskellä?

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn.