Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

JM Suomen henkilöstö rakentaa yhdessä hyvää työilmapiiriä

JM Suomessa on iloittu viimeisimmän henkilöstökyselyn hyvistä tuloksista. Annika Langinvainio ja Jussi Teisala ovat tyytyväisiä myös siitä, että kyselyyn vastasi 91 prosenttia työntekijöistä.

Vaikka rakennusalalla on koettu haastavia aikoja, on JM Suomessa pystytty jopa parantamaan työssä viihtymistä ja henkilöstön sitoutumista. Henkilöstöjohtaja Jussi Teisala toteaa, että henkilöstökyselyn avaintulokset ovat hyviä verrattuna muihin alan yrityksiin ja yrityksiin yleensä. JM Suomi on henkilöstökyselyn monella osa-alueella kaikkien alojen yritysten parhaassa neljänneksessä.

JM Suomi toteuttaa henkilöstökyselyitä vuosittain. Henkilöstöjohtaja Jussi Teisala kertoo tyytyväisenä, että marraskuiseen kyselyyn vastasi 91 prosenttia JM:n työntekijöistä. Luku on erittäin hyvä ja kertoo osaltaan työntekijöiden sitoutuneisuudesta. JM Suomessa sitoutuneisuuden indeksi on 85 prosenttia. Luku on kasvanut edellisistä vuosista ja on korkeammalla tasolla verrattuna koko konserniin tai kansainväliseen vertailuun.

”JM Suomen yrityskulttuurin arvostus tulee esiin myös eNPS-indeksissä, joka on kasvanut koko mittaushistorian ajan, ja se on parantunut jopa toukokuisesta välikyselystä. JM Suomen eNPS-indeksi houkuttelevana työnantajana on 44, kun globaalilla tasolla Top 25 -yrityksissä se on 43”, Teisala kertoo.

Vaikka kyselyn tuloksista voi olla aidosti tyytyväinen, on niiden tärkein hyöty kuitenkin siinä, miten tulokset auttavat kehitystyössä.

”Henkilöstökyselyt auttavat meitä tunnistamaan kehittämisalueet ja teemme jatkuvasti töitä hyvän työntekijäkokemuksen rakentamiseksi. Vaikka olemme menestyneet hyvin vaikeassa markkinatilanteessa, on selvää, että meidän pitää panostaa johtamisen ja yrityskulttuurin kehittämiseen jatkossakin. Lisäksi haluamme kehittää yhteistyötä eri tiimien välillä ja parantaa johtoryhmän viestintää henkilöstölle entisestään”, Teisala sanoo.

Toimiva kulttuuri, sitoutunut johto ja vastuullisuus

Se, että henkilöstö on valmis suosittelemaan omaa työnantajaansa, perustuukin Teisalan mukaan jatkuvaan kehitystyöhön yritys- ja työskentelykulttuurin parantamisessa. Tässä ovat keskeisessä roolissa johdon sitoutuminen henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä työntekijöitä arvostavan ilmapiiriin aikaansaaminen. Toinen JM:n vahvuus on vaikeassa suhdanteessa pärjääminen.

”Minulle on tärkeää, että JM Suomessa oikeasti välitetään henkilöstöstä. Olemme rakentaneet organisaatiokulttuuria yhdessä henkilöstön kanssa, ja olemme koostaneet tästä tavoitekulttuuriamme kuvaavan käsikirjan”, Teisala sanoo.

Kolmanneksi vahvuustekijäksi Teisala nimeää JM Suomen ilmastotiekartan sekä Joutsenmerkki-rakentamistavan, jonka avulla voi konkreettisesti vähentää rakentamisesta aiheutuvia negatiivia ympäristövaikutuksia. Mitattavissa oleva vastuullisuus on tärkeää työntekijöille.

Ihmisläheinen ja kunnioittava toimintatapa

Laskentapäällikkö Annika Langinvainio on työskennellyt viisi vuotta JM Suomessa. Hänelle henkilöstökyselyn avainindeksien tulokset eivät tulleet yllätyksenä. Tiimin yhteistyö on ollut toimivaa ja johdon tuki on kiinni arjessa. Tämä kannustaa kehittymään työssä.

”Olen viihtynyt hyvin. JM:ssä on ihmisläheinen ja muita työntekijöitä kunnioittava kulttuuri. Hierarkia on matala ja arvostava. Yrityksessä on tehdään yhdessä -ajattelutapa, ja asioihin pääsee vaikuttamaan”, Langinvainio miettii.

Niin Teisala kuin Langinvainiokin liittävät yhdessä tekemisen kulttuurin osaksi JM Suomen voimakasta kasvua. Vuonna 2006, kun JM Suomi perustettiin, oli työntekijöitä vain kourallinen. Teisalan tullessa taloon kuusi vuotta sitten oli työntekijöitä 60 ja nyt jo noin 170.

”Pyrimme luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset työssä onnistumiseen ja kehittymiseen. Kasvavassa yrityksessä tulee koko ajan uusia mahdollisuuksia ja rooleja. Järjestämme koulutuksia ja mahdollisuuden oppia työn kautta. Omien tiimien välisen yhteistyön lisäksi työskentelyymme tuo lisäpontta konserniyhteistyö”, Teisala kertoo.

Brilliant-henkilöstötutkimus tehdään säännöllisesti kaikissa JM-konsernin yksiköissä Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Viimeisin kysely tehtiin marraskuussa 2024. Marraskuisessa kyselyssä oli mukana uusi osallistaminen ja monimuotoisuus -indeksi. Muut indeksit ovat sitoutuneisuus, johtajuus, tiimin tehokkuus, eNPS, yritysjohto sekä organisatorinen ja sosiaalinen työympäristö.

Lähde: JM Suomi Oy
Kuvat: Kimmo Brandt

Lisätietoja: www.jmoy.fi

Julkaistu: 02/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa

Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works on lanseerannut asiakkailleen uuden anonyymin rekrytoinnin työkalun. Työkalun tarkoituksena on edistää inkluusiota käytännössä ja vauhdittaa yhteiskunnallista muutosta luomalla oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä käytäntöjä työelämään.

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Työmarkkinoiden murros on muuttanut työllistymisen edellytyksiä ja haasteita ympäri maailmaa, eikä Suomi ole poikkeus. Digitalisaatio, globalisaatio ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat sekä työnhakijoihin että työnantajiin. Yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta samalla, kun työn hakeminen on monille entistä haastavampaa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla on yhä suuria esteitä työllistymisessä, vaikka työvoimapula ja monimuotoisuuden arvostus ovat nousseet julkiseen keskusteluun.

Etä- ja hybridityön suosion kasvaessa yhä useammat työntekijät aloittavat työnsä täysin etänä, mikä tuo mukanaan erityisiä sopeutumishaasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus valottaa etätyönä aloittavien näkymättömyyden kokemuksia ja sitä, miten digitaaliset alustat voivat joko tukea tai haitata uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Erityisesti huomionarvoista on se, että näkymättömyyden kokemus liittyy usein enemmän etätyön rakenteellisiin piirteisiin kuin tarkoitukselliseen ulkopuolelle jättämiseen.

Työelämä muuttuu vauhdilla, mutta yksi asia säilyy: hyvä johtaminen perustuu aina ihmiseen. Teknologian kehitys, tekoälyn hyödyntäminen ja työn murros muokkaavat organisaatioita, mutta ilman ihmislähtöistä johtamista menestyminen on vaikeaa. Nyt on oikea hetki pohtia, miten varmistamme, että johtaminen tukee sekä organisaation tavoitteita että henkilöstön hyvinvointia ja kehittymistä.

Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, mutta samalla työhyvinvointiin liittyvät haasteet ovat lisääntyneet.

Modernissa työelämässä tiimien hyvinvointi on ratkaisevassa roolissa yrityksen menestyksessä. Tiimin jäsenten jaksaminen, yhteishenki ja kyky toimia yhteen ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta miten pitää huolta näistä voimavaroista kiireisen arjen keskellä?

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn.