Koulutus
Yrityskulttuuri

Herätys suomalaisille yrityksille:

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista

Kuva: Shutterstock

Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tekoäly on noussut keskeiseksi työvälineeksi, mutta sen hyödyntäminen edellyttää panostuksia koulutukseen ja tukeen – asioihin, joissa Suomi on tutkimuksen mukaan selkeästi jäljessä.

Käyttöaste ja aikasäästöt vaatimattomia Suomessa

Globaalisti 48 % työntekijöistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään päivittäin, kun taas Suomessa luku on vain 38 %. Naapurimaat Ruotsi, Norja ja Tanska sijoittuvat tässä suhteessa globaalia keskiarvoa paremmin. Vielä huolestuttavampaa on, että vain 15 % suomalaisista työntekijöistä on saanut tekoälykoulutusta työnantajaltaan – selkeästi vähemmän kuin maailmanlaajuinen keskiarvo, joka on 25 %.

Tekoälyn tarjoama aikasäästö näkyy Suomessa myös vaatimattomana. Kun globaalisti tekoäly tuo keskimäärin 60 minuutin säästön päivittäisiin tehtäviin, Suomessa vastaava lukema on vain 37 minuuttia. Tällä sijoituksella Suomi on tutkimuksen vertailussa viimeisenä.

”Tekoälyn tarjoama aikasäästö näkyy Suomessa myös vaatimattomana.

“Suomen yritysten on aika herätä. Tekoäly ei ole pelkkä työkalu, vaan se muuttaa työelämää perusteellisesti. Ilman investointeja henkilöstön osaamisen kehittämiseen vaarannamme kilpailukykymme ja kestävän työelämän edellytykset,” sanoo Adecco Finlandin toimitusjohtaja Suvi Onkamo-Häkkinen.

Epävarmuus ja loppuun palaminen varjostavat työntekijöitä

Tekoälyn hyödyntämisessä ei ole kyse vain teknologisista edistysaskelista, vaan myös työntekijöiden hyvinvoinnista ja luottamuksesta. Suomessa 46 % työntekijöistä kokee työpaikkansa pitkän aikavälin vakauden uhatuksi, ja 12 % pelkää tekoälyn vaikutuksia työpaikkaansa. Burnoutin kokeneiden osuus on myös merkittävä – 42 % suomalaisista raportoi kärsineensä loppuun palamisesta viimeisen vuoden aikana.

Lisäksi tutkimus paljastaa luottamuspulaa johtajia kohtaan. Suomessa vain 44 % työntekijöistä uskoo, että johtajilla on riittävät tiedot ja taidot tekoälyn riskeistä ja mahdollisuuksista. Globaalisti vastaava luku on hieman korkeampi, 46 %.

”Tutkimus paljastaa luottamuspulaa johtajia kohtaan.

Yrityksiltä kaivataan konkreettisia tekoja

Tutkimus korostaa, että tekoälyyn liittyvän osaamisvajeen paikkaaminen on välttämätöntä, jotta Suomi voi säilyttää kilpailukykynsä. Panostamalla henkilöstön koulutukseen ja sitoutumalla vastuulliseen tekoälyn käyttöönottoon yritykset voivat edistää niin organisaation menestystä kuin yhteiskunnallista kestävyyttä.

“Puheiden aika on ohi. Adecco on sitoutunut auttamaan suomalaisia yrityksiä kehittämään osaavia ja tulevaisuuteen valmiita tiimejä. Yhdessä voimme luoda kestävämpää ja kilpailukykyisempää työelämää,” Onkamo-Häkkinen summaa.

Tietoa tutkimuksesta

Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus pohjautuu yli 35 000 työntekijän vastauksiin 27 maassa ja 20 toimialalta. Se tarjoaa kattavan näkemyksen työelämän keskeisistä trendeistä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lähde: Adecco Finland Oy
Stilisointi: Paul Charpentier

Julkaistu: 02/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Menneen viikon Helsingin Sanomissa oli työterveyslääkärin kirjoitus, että yritykset uskovat työhyvinvoinnin paranevan liikunnalla. Mutta jumppa ei auta, jos työpaikalla homma ei toimi. No näinhän se on, ja henkilöstöjohdossa kaikki sen tietääkin. Liike ei ole lääke kaikkeen. Jos erilaisia keinoja on jo kokeiltu, yksi toimiva ratkaisu voisi olla arjen näkyväksi tekeminen liinaamalla.

Koronapandemia teki etätyöstä laajamittaista arkea myös Suomessa. Nyt, useita vuosia pandemian jälkeen, etätyön roolia ja vaikutuksia tarkastellaan uusista näkökulmista – erityisesti tuottavuuden kannalta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuore tutkimus osoittaa, että etätyö voi lisätä yritysten tuottavuutta, mutta vain tietyissä olosuhteissa. Parhaat tulokset saavutetaan, kun etä- ja lähityö yhdistetään suunnitelmallisesti hybridityöksi.

Painonhallinta on monelle työntekijälle haastava prosessi ja perinteiset dieetit tai tiukat ruokavaliorajoitukset tuottavat harvoin pitkäaikaisia tuloksia. Tutkimukset osoittavat, että psykologisella joustavuudella ja tunteiden hyväksymisellä on merkittävä vaikutus onnistuneeseen painonhallintaan. Organisaatioilla on nyt mahdollisuus tukea työntekijöidensä hyvinvointia tarjoamalla uudenlaisia menetelmiä, jotka perustuvat syömisen psykologiaan.

Nykypäivän kilpailluilla työmarkkinoilla oikean osaamisen löytäminen on haastavampaa kuin koskaan. Rekrytoijien taidot ja kokemus ovat tärkeitä, mutta yksi tekijä, joka usein unohdetaan, on empaattisuus.

Perinteinen rekrytointi nojaa vahvasti menneeseen. Se keskittyy liikaa siihen, mitä on jo tehty – aiempaan koulutukseen, menneeseen kokemukseen, entisiin rooleihin ja saavutettuihin tuloksiin. Näiden kautta on turvallista ja loogista palkata sitä, minkä henkilö jo osaa – todennettua historiaa. Tiedetään, mitä saadaan. Olen itse toiminut näin suuren osan urastani, ja tulokset ovat olleet hyviä. Miksi siis muuttamaan jotain, mikä toimii?

Esihenkilö istuu tiimipalaverissa. Hän on juuri käynyt koulutuksen psykologisesta turvallisuudesta ja tietää, että avoin keskustelukulttuuri ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tiimin menestyksen avaimia. Hän ymmärtää, miten tärkeää on kysyä enemmän ja kuunnella aidosti. Silti, kun tiimin jäsen nostaa esiin kehitysidean, hän sivuttaa sen nopeasti ja siirtyy eteenpäin.

Perehdytys on ratkaisevan tärkeä vaihe uusien työntekijöiden sopeutumisessa organisaatioon. Ensimmäiset työpäivät asettavat pohjan sille, kuinka sitoutuneita ja tuottavia työntekijät tulevat olemaan. Tutkimukset osoittavat, että hyvin suunniteltu perehdytys voi parantaa työntekijöiden sitoutumista 82 % ja lisätä tuottavuutta 70 %.

Arvopohjainen johtaminen on johtamisen suuntaus, jonka vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja laaja-alaisia. Arvojohtaminen on toimiva keino vaikuttaa organisatoriseen kasvuun ilman, että turvaudutaan miellyttämiseen, valtamekanismeihin, saati autoritääriseen johtamiseen.

”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta? Sukelsimme syvemmälle ja annoimme sekä pyöräedun käyttäjien että HR-päättäjien kertoa totuuden.

Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa