Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

Mainospuhetta vai mitattavia tuloksia?

Laitoimme pyöräedun testiin

”Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja” väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta? Sukelsimme syvemmälle ja annoimme sekä pyöräedun käyttäjien että HR-päättäjien kertoa totuuden.

Kysymys 1: Miten työsuhdepyöräetu lisää työntekijän liikuntaa ja edistää terveyttä?

Kysyimme työsuhdepyörän käyttäjiltä, onko etu muuttanut heidän arkeaan ja hyvinvointiaan. Tulokset ovat selkeitä:

• 80 % pyöräilee 4–7 kertaa viikossa. Keskimäärin vastaajat pyöräilevät viikossa 91,2 km.

• 71 % kokee fyysisen tai henkisen kuntonsa kohentuneen.

• 80 % pyörän hankkineista kertoo pyöräilevänsä enemmän kuin aiemmin.

Tulosten pohjalta käy ilmi, että pyöräetu saa työntekijät liikkumaan ja tuo liikunnan osaksi arkea.

Kysymys 2: Miten yritykset kokevat pyöräedun vaikutukset?

Olimme yhteydessä yritysten HR-päättäjiin, jotka ovat nähneet pyöräedun vaikutukset käytännössä. Kokemukset olivat pääosin myönteisiä ja toivat esiin useita hyötyjä. Etua käyttävät työntekijät pyöräilevät paljon. Pyöräedun myötä myös työhyvinvoinnin ja jaksamisen nähdään parantuneen.

Arvioiden mukaan sairaspoissaolot ovat laskeneet noin 5–7 %. HR-päättäjät totesivat, että pyöräilevien työntekijöiden yleinen kunto ja jaksaminen ovat selkeästi hyvällä tasolla.

Sairauspoissaoloihin vaikuttavat luonnollisesti monet eri tekijät, mutta säännöllisellä liikunnan lisäämisellä on tähän varmasti myönteinen vaikutus.

Miksi pyöräetu toimii? Talous ja psykologia selittävät

Pyöräedun suosiota selittää kaksi tekijää: taloudellinen houkuttelevuus ja liikunnan terveyshyödyt.

• 91 % vastaajista ei olisi harkinnutkaan vastaavan hintaluokan pyörän hankintaa ilman etua.

• 53 % kertoo pyöräilevänsä lähes kaikki työmatkansa.

Pysyykö pyöräetu liikkeessä vai jääkö se trendiksi?

Vastausten perusteella pyöräedun vaikutukset ovat selkeitä: se saa työntekijät liikkeelle sekä edistää työyhteisön hyvinvointia ja terveyttä. Vaikka edun vaikutuksesta sairaspoissaoloihin ei ole vielä pitkäaikaista dataa, HR-johtajien havaintojen mukaan pyöräilevien työntekijöiden hyvinvointi ja aktiivisuus ovat parantuneet.

Jotta pyöräetu ei jää vain lyhytaikaiseksi trendiksi, yritysten on tuettava työntekijöiden rutiinien rakentamista. Vasta silloin pyöräily muuttuu pysyväksi osaksi työelämää – hyvinvoinnin ja tuottavuuden apupyöriksi.

”71 % kokee fyysisen tai henkisen kuntonsa kohentuneen

Työmatkapyöräily tuo säännöllistä liikuntaa arkeen, mikä parantaa aivojen toimintaa, hyvinvointia ja perusaineenvaihduntaa. Leposyke ja verenpaine laskevat, lihasvoima kasvaa ja toimintakyky säilyy. Kohonnut verenpaine laskee keskimäärin 5 mmHg, ja pyöräily tukee painonhallintaa. Kyselyyn vastanneet kuluttivat keskimäärin 2100 kcal viikossa pyöräilemällä.

Liikunta vaikuttaa tutkitusti Amyönteisesti psyykkiseen terveyteen: se kohottaa mielialaa, terävöittää ajatuksia, vähentää stressiä ja parantaa unen laatua.

Julkaistu: 02/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Koulutus
Yrityskulttuuri

Herätys suomalaisille yrityksille:

tekoälyosaamisessa jäljessä muista Pohjoismaista

Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tekoäly on noussut keskeiseksi työvälineeksi, mutta sen hyödyntäminen edellyttää panostuksia koulutukseen ja tukeen – asioihin, joissa Suomi on tutkimuksen mukaan selkeästi jäljessä.

Johtaminen

Arvojohtajuuden arvostus

Arvopohjainen johtaminen on johtamisen suuntaus, jonka vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja laaja-alaisia. Arvojohtaminen on toimiva keino vaikuttaa organisatoriseen kasvuun ilman, että turvaudutaan miellyttämiseen, valtamekanismeihin, saati autoritääriseen johtamiseen.

Moni työpaikka vasta aloittelee generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä

Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa

Rekrytointi
Yrityskulttuuri

Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works poistaa ennakkoluuloja rekrytoinnista teknologian avulla

Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works on lanseerannut asiakkailleen uuden anonyymin rekrytoinnin työkalun. Työkalun tarkoituksena on edistää inkluusiota käytännössä ja vauhdittaa yhteiskunnallista muutosta luomalla oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä käytäntöjä työelämään.

Hyvinvointi
Yrityskulttuuri

JM Suomen henkilöstö rakentaa yhdessä hyvää työilmapiiriä

Vaikka rakennusalalla on koettu haastavia aikoja, on JM Suomessa pystytty jopa parantamaan työssä viihtymistä ja henkilöstön sitoutumista. Henkilöstöjohtaja Jussi Teisala toteaa, että henkilöstökyselyn avaintulokset ovat hyviä verrattuna muihin alan yrityksiin ja yrityksiin yleensä. JM Suomi on henkilöstökyselyn monella osa-alueella kaikkien alojen yritysten parhaassa neljänneksessä.

Hyvinvointi
Johtaminen
Yrityskulttuuri

Arjen kitkat kuriin

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla.

Henryn Top 10 -puhujat 2024

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Rekrytointi

Henkilöstökehitys monimuotoistuvilla työmarkkinoilla

Työmarkkinoiden murros on muuttanut työllistymisen edellytyksiä ja haasteita ympäri maailmaa, eikä Suomi ole poikkeus. Digitalisaatio, globalisaatio ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat sekä työnhakijoihin että työnantajiin. Yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta samalla, kun työn hakeminen on monille entistä haastavampaa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla on yhä suuria esteitä työllistymisessä, vaikka työvoimapula ja monimuotoisuuden arvostus ovat nousseet julkiseen keskusteluun.

Johtaminen (etätyö, hybridityö)
Yrityskulttuuri

”Minusta tuntui, että olin unohdettu” – etätyön haasteet uusille työntekijöille

Etä- ja hybridityön suosion kasvaessa yhä useammat työntekijät aloittavat työnsä täysin etänä, mikä tuo mukanaan erityisiä sopeutumishaasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus valottaa etätyönä aloittavien näkymättömyyden kokemuksia ja sitä, miten digitaaliset alustat voivat joko tukea tai haitata uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Erityisesti huomionarvoista on se, että näkymättömyyden kokemus liittyy usein enemmän etätyön rakenteellisiin piirteisiin kuin tarkoitukselliseen ulkopuolelle jättämiseen.

Johtamisen ytimessä on ihminen – nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä muuttuu vauhdilla, mutta yksi asia säilyy: hyvä johtaminen perustuu aina ihmiseen. Teknologian kehitys, tekoälyn hyödyntäminen ja työn murros muokkaavat organisaatioita, mutta ilman ihmislähtöistä johtamista menestyminen on vaikeaa. Nyt on oikea hetki pohtia, miten varmistamme, että johtaminen tukee sekä organisaation tavoitteita että henkilöstön hyvinvointia ja kehittymistä.