TOIMITUKSELTA

Johtamisen ytimessä on ihminen – nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä muuttuu vauhdilla, mutta yksi asia säilyy: hyvä johtaminen perustuu aina ihmiseen. Teknologian kehitys, tekoälyn hyödyntäminen ja työn murros muokkaavat organisaatioita, mutta ilman ihmislähtöistä johtamista menestyminen on vaikeaa. Nyt on oikea hetki pohtia, miten varmistamme, että johtaminen tukee sekä organisaation tavoitteita että henkilöstön hyvinvointia ja kehittymistä.

Tutkimukset osoittavat, että työntekijöiden kokemus hyvästä johtamisesta vaikuttaa suoraan sitoutumiseen, motivaatioon ja tuottavuuteen. Siksi johtajien on hallittava paitsi strategiset ja operatiiviset taidot, myös inhimillinen ulottuvuus: empatia, kuuntelemisen taito ja kyky rakentaa luottamusta. Hyvä johtaminen tarkoittaa vuorovaikututsta, joka antaa tilaa osaamisen kehittämiselle ja työssä onnistumiselle.

Tulevaisuudessa johtamisen rooli korostuu entisestään, kun organisaatiot joutuvat vastaamaan nopeasti muuttuviin työmarkkinoihin ja työntekijöiden odotuksiin. Nuoremmat sukupolvet arvostavat entistä enemmän merkityksellisyyttä, joustavuutta ja jatkuvaa oppimista. Tämä haastaa perinteisiä johtamismalleja ja edellyttää HR-ammattilaisilta aktiivista roolia johtajuuden kehittämisessä.

Henkilöstön kehittäminen ei ole vain yksilöiden valmennusta, vaan organisaation kulttuurin muokkaamista. Johtamiskoulutusten ja mentoroinnin ohella on tärkeää luoda työympäristö, jossa oppiminen on osa arkea ja jossa jokainen kokee tulevansa kuulluksi.

HR:n tehtävä on varmistaa, että organisaatioilla on tarvittavat työkalut ja rakenteet, jotka tukevat inhimillistä, vastuullista ja kestävää johtamista. Tämä ei ole pelkkä kilpailuetu, vaan edellytys organisaatioiden menestykselle.

Johtaminen ei ole vain päätöksiä ja prosesseja – se on ennen kaikkea ihmisten kohtaamista. Kun yritykset panostavat aitoon, ihmislähtöiseen johtamiseen, tuloksena on motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö, joka vie organisaation kohti kestävää kasvua. Ihminen on johtamisen ytimessä – nyt ja tulevaisuudessa.

PETRI CHARPENTIER

Julkaistu: 02/2025

Seuraa HR viesti

HR viestin uutiskirje

UUSIMMAT

Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa

Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works on lanseerannut asiakkailleen uuden anonyymin rekrytoinnin työkalun. Työkalun tarkoituksena on edistää inkluusiota käytännössä ja vauhdittaa yhteiskunnallista muutosta luomalla oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä käytäntöjä työelämään.

Vaikka rakennusalalla on koettu haastavia aikoja, on JM Suomessa pystytty jopa parantamaan työssä viihtymistä ja henkilöstön sitoutumista. Henkilöstöjohtaja Jussi Teisala toteaa, että henkilöstökyselyn avaintulokset ovat hyviä verrattuna muihin alan yrityksiin ja yrityksiin yleensä. JM Suomi on henkilöstökyselyn monella osa-alueella kaikkien alojen yritysten parhaassa neljänneksessä.

Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla.

Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.

Työmarkkinoiden murros on muuttanut työllistymisen edellytyksiä ja haasteita ympäri maailmaa, eikä Suomi ole poikkeus. Digitalisaatio, globalisaatio ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat sekä työnhakijoihin että työnantajiin. Yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta samalla, kun työn hakeminen on monille entistä haastavampaa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla on yhä suuria esteitä työllistymisessä, vaikka työvoimapula ja monimuotoisuuden arvostus ovat nousseet julkiseen keskusteluun.

Etä- ja hybridityön suosion kasvaessa yhä useammat työntekijät aloittavat työnsä täysin etänä, mikä tuo mukanaan erityisiä sopeutumishaasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus valottaa etätyönä aloittavien näkymättömyyden kokemuksia ja sitä, miten digitaaliset alustat voivat joko tukea tai haitata uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Erityisesti huomionarvoista on se, että näkymättömyyden kokemus liittyy usein enemmän etätyön rakenteellisiin piirteisiin kuin tarkoitukselliseen ulkopuolelle jättämiseen.

Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, mutta samalla työhyvinvointiin liittyvät haasteet ovat lisääntyneet.

Modernissa työelämässä tiimien hyvinvointi on ratkaisevassa roolissa yrityksen menestyksessä. Tiimin jäsenten jaksaminen, yhteishenki ja kyky toimia yhteen ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta miten pitää huolta näistä voimavaroista kiireisen arjen keskellä?

Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn.